Videokamera koulutyössä : miten kamera voisi olla kuin kynä?

Doria

Suomeksi       På svenska       In English

Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor Viestinnän koulutusohjelma, radio- ja televisioilmaisun suuntautumisvaihtoehto. - Opinnäytetyön ohjaajat: Antti Pönni, Rami Saarniaho. fi
dc.contributor.author Kiesiläinen, Ismo
dc.date.accessioned 2007-05-31T07:32:35Z
dc.date.available 2007-05-31T07:32:35Z
dc.date.issued 2006-04-18
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:stadia-1147436561-9
dc.identifier.uri http://www.doria.fi/handle/10024/5942
dc.description.abstract Tässä opinnäytetyössä tutkin miten videokameraa voi käyttää oppimisen välineenä perusopetuksessa. Tutkielmani perustuu ajatukseen kamerasta audiovisuaalisen kulttuurin kynänä, monipuolisena kirjoittamisen, kuvittamisen ja itsensä ilmaisemisen välineenä, jonka käyttö on yksinkertaista ja tasa-arvoista. Lähestyn kysymystä sekä kasvatuksen, mediakasvatuksen että elokuvateorian näkökulmista ja etsin niiden yhtymäkohtia. Tavoitteena on hahmotella työkaluja ja kehyksiä, joista olisi opettajille hyötyä käytännön koulutyössä, ja jotka auttaisivat entistä paremmin integroimaan mediakasvatuksen näkökulmia opetukseen. Kasvatuksen teoriassa käsittelen konstruktivistista oppimiskäsitystä, jonka mukaan oppiminen on aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, jossa oppilas itse rakentaa oman tietonsa. Tästä näkökulmasta tärkeitä ovat monipuoliset ja motivoivat oppimisympäristöt sekä oppilaan luontaista uteliaisuutta ruokkivat työtavat. Korostan myös yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmiä, jotka mahdollistavat työskentelyn pienryhmissä siten, että oppilaat pääsevät osallistumaan aktiivisesti ja tasapuolisesti. Videokameran luonnetta työvälineenä käsittelen elokuvateorian näkökulmasta. Nostan esille näkemyksiä, joiden mukaan kamera on erityisesti todellisuuden hahmottamisen väline, jonka katse poikkeaa ihmisen katseesta. Esittelen myös Alexandre Astrucin ajatuksen kamerakynästä, jolla on oma ilmaisuvoimainen kielensä. Liitän nämä ajatukset konstruktivismin kontekstiin: kamera voi olla todellisuuden tutkimisen ja tiedon rakentamisen väline. Teorian ja käytännön kokeilujen pohjalta määrittelen koulutyössä toteutettavalle videokuvaamiselle kolme toiminnallista tavoitetta: tiedon jakamisen, havainnoinnin ja käsittelyn sekä itseilmaisun. Tämän kolmijaon perusteella opetusta on mahdollista suunnitella ja arvioida. Koko tutkimuksen taustalla on huoli audiovisuaalisen mediakulttuurin keskeisten kansalaistaitojen toteutumisesta. Koska tämän päivän media on kiinteä osa yhteiskuntaa, sen päätöksentekoa ja julkista tilaa, on jokaisella kansalaisella oltava siihen vapaa pääsy. Tämä edellyttää taitoja pukea ajatuksiaan mediaviestien muotoon. Jos videokamera on audiovisuaalisen kulttuurin kynä, on sen käyttö kirjoitustaitoon verrattava kansalaistaito. fi
dc.format.extent 637 Kb, 66 s.
dc.format.extent 636080 bytes
dc.format.mimetype application/pdf
dc.format.mimetype application/pdf
dc.language.iso fi
dc.publisher Helsinki Polytechnic Stadia en
dc.publisher Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.subject videokamerat
dc.subject opetus
dc.subject media pedagogy
dc.subject pedagogy
dc.subject videokuvaus
dc.subject teaching
dc.subject video camera
dc.subject media literacy
dc.subject medialukutaito
dc.subject kasvatus
dc.subject mediakasvatus
dc.title Videokamera koulutyössä : miten kamera voisi olla kuin kynä? fi
dc.title.alternative The video camera in school work : can the camera become a pen? en
dc.type.dcmitype Text
dc.type.ontasot AMK-opinnäytetyö fi
dc.type.ontasot Polytechnic thesis en
dc.relation.dscollection 10024/3976
dc.relation.filename stadia_1147436561_9.pdf

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä suppeat kuvailutiedot