| Nimeke: | Kantoaalto koulutuksesta työyhteisön viestintäosaamiseen : lyhytkestoisen viestintäkoulutuksen vaikuttavuuden avaintekijät |
| Tekijä: | Lemminkäinen, Helena |
| Muu tekijä: | Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies |
| Päiväys: | 2010-03-27 |
| Taso: | Väitöskirja (monografia) |
| Tiivistelmä: | Tutkimuksessa selvitetään, voiko lyhyillä viestintäkoulutuksilla vaikuttaa työyhteisöjen viestintäosaamisen kehittymiseen ja millä edellytyksillä osaamista voidaan saada aikaan. Kohteena ovat yritysten ja yhteisöjen johdolle ja asiantuntijoille suunnatut lyhyet viestintäkoulutukset. Työssä tutkitaan, miten vaikutuksiin pyrkiviä viestintäkoulutuksia tulisi suunnitella ja toteuttaa sekä mitä se edellyttää tilaajilta ja koulutuspalvelun tuottajilta.
Tutkimusaineisto koostuu määrällisestä, pääosin koulutuspäivän päätteeksi kerätystä kurssipalautteesta ja viivästetyistä haastatteluista. Tutkimuksessa on käytetty sidosryhmäperusteista arviointia, ja asianosaisina on kuultu koulutuksiin osallistuneita, koulutuksia tilanneita asiakkaita ja viestintäkouluttajia. Laadullisen analyysin päämenetelmä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Työssä on konstruoitu kaksi tutkimusinstrumenttia: kokonaisvaltainen arviointikehä ja kehittämismatriisi vaikuttavuuteen tähtäävän koulutuksen jäsentämiseen. Matriisin ydinkäsitteenä on kantoaalto, joka tarvitaan viemään koulutuksessa opitut asiat arjen toiminnaksi. Tutkimuksen tulosten relevanssia on testattu pilottiorganisaatioissa. Välitön ja viivästetty arviointi piirsivät koulutuksista hyvin erilaisen kuvan. Välitön palaute oli lähes kiitettävää tasoa, mutta työyhteisön arkeen kantavat vaikutukset olivat hyvin vähäisiä. Hyvän palautteen saava koulutustapahtuma ei siis automaattisesti johda edes yksilö- saati yhteisötason osaamisen kehittymiseen. Tutkimustulosten mukaan lyhyilläkin koulutuksilla voidaan kehittää organisaatiotason työkäytänteiden muutoksiin yltävää viestintäosaamista, jos koulutukset on suunniteltu prosessimaisiksi ja liitynnät koulutukseen osallistujien työhön on varmistettu. Erityisesti johtamiseen ja muihin työyhteisöllisiin teemoihin liittyvä viestintäkoulutus vaatii niin tiiviit liitynnät työprosesseihin, että koulutuksen sijaan olisi mielekkäämpää puhua työn kehittämisestä, jossa koulutusinterventiot ovat vain sivuroolissa. Vaikuttavuuden näkökulmasta olennaista on, että kaikki tutkimuksessa esitetyt kahdeksan kantoaallon elementtiä otetaan huomioon. Osa elementeistä on sellaisia, joihin voi vaikuttaa koulutussuunnittelulla. Osa on koulutuspalvelun tilaajaan, tuottajaan tai koulutettavan organisaation työkulttuuriin liittyviä tekijöitä. Koko tilaaja–tuottaja-prosessin tulee toimia osallistujien omaa panosta unohtamatta. Tutkimuksessa on kuvattu kantoaaltoon perustuva vaikuttavan viestintä-koulutuksen rusettimalli. Pilottikoulutukset osoittivat, että varsin pienellä koulutusotteen muutoksella voi olla merkittävä vaikutus koulutuksen tuloksellisuuteen ja työyhteisötasolle yltäviin vaikutuksiin. Arviointikehä osoittautui käyttökelpoiseksi työkaluksi, jota voi käyttää koulutuksen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin välineenä. Kehittämismatriisi toimii koulutuspalveluiden tuottajien ja palveluita käyttävien sekä koulutushankinnoista päättävien työkaluna, kun halutaan suunnitella tai arvioida kestävästi viestintäosaamista kehittävää koulutusta sekä varmentaa lyhytkestoisen koulutuksen pitkäkestoisia vaikutuksia. Tutkimuksessa kehitetyt työkalut ovat viestintäkoulutusten lisäksi yleistettävissä moniin erilaisiin tarpeisiin, kun organisaatio haluaa kehittää toimintaansa ja tuottavuuttaan koulutuksen keinoin. |
| Avainsanat: | viestintä |
| Näytä kaikki kuvailutiedot | |