| Nimeke: | Preparation, structural analysis and prebiotic potential of arabinoxylo-oligosaccharides |
| Tekijä: | Pastell, Helena |
| Muu tekijä: | Helsingin yliopisto, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos Helsingfors universitet, agrikultur-forstvetenskapliga fakulteten, institutionen för tillämpad kemi och mikrobiologi University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Applied Chemistry and Microbiology, Chemistry and Biochemistry DTU (Technical University of Denmark) |
| Päiväys: | 2010-01-29 |
| Taso: | Väitöskirja (artikkeli) |
| Tiivistelmä: | Ravintokuidulla tarkoitetaan hiilihydraatteja, jotka eivät pilkkoudu ja imeydy ihmisen ohutsuolessa mutta fermentoituvat ainakin osittain paksusuolessa. Hemiselluloosia, joista suurimman ryhmän muodostavat ksylaanit, esiintyy kaikissa kasveissa ja ne luokitellaan ravintokuiduiksi. Ksylaanit ovat selluloosan jälkeen kasvikunnan toiseksi yleisimpiä hiilihydraatteja. Pitkäketjuiset ksylaanit koostuvat toisiinsa liittyneistä ksyloosiyksiköistä, joihin on sitoutunut erilaisia sivuryhmiä. Arabinoksylaaneissa (AX), joita esiintyy runsaasti mm. viljakasveissa (< 10 % kokojyvissä ja noin 25-35 % akanoissa, korsissa ja lehdissä), sivuryhmät ovat pääosin arabinoosia, mutta eri kasveista ja kasvinosista eristettyjen ksylaanien kemiallinen rakenne vaihtelee runsaasti. Maataloudessa ja teollisuudessa syntyy hyödyntämättä jäävää biomassaa, josta voidaan eristää suuria määriä arabinoksylaaneja. Koska kasvit ovat uusiutuva luonnonvara ja sivuvirtoja on runsaasti saatavilla, niiden hyödyntämisessä on sekä ekonomisia että ekologisia mahdollisuuksia.
Pitkäketjuisia arabinoksylaaneja voidaan pilkkoa valittujen entsyymien avulla hallitusti lyhyemmiksi pätkiksi, joita kutsutaan arabinoksylo-oligosakkarideiksi (AXOS). Oligosakkaridien, kuten frukto-, xylo- ja galakto-oligosakkaridien (FOS, XOS ja GOS), tiedetään lisäävän paksusuolessa terveyttä edistävien maitohappo- ja bifidobakteerien määrää (= prebioottinen vaikutus) ja mahdollisesti suojaavan paksusuolensyövältä fermentoitumisen aikana muodostuvien lyhytketjuisten rasvahappojen avulla. Hitaan fermentoitumisen aikana lyhytketjuisia rasvahappoja syntyy eniten, mutta edellä mainitut suoraketjuiset oligosakkaridit saattavat kuitenkin fermentoitua liian nopeasti. Tämän vuoksi halutaan löytää hitaammin fermentoituvia oligosakkarideja, jollaisia voisivat olla mm. haaroittuneet AXOS:it. Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli tutkia eri viljoista peräisin olevien pitkäketjuisten AX:ien rakenteita, valmistaa AX:eista lyhytketjuisia AXOS:eja ja tutkia AXOS:ien mahdollisia prebioottisia vaikutuksia. Työssä valmistettiin kuusi rakenteeltaan erilaista AXOS:ia pilkkomalla pitkäketjuista arabinoksylaania entsyymien avulla. AXOSit koostuivat 3-5 sokeriyksiköstä ja niitä pystyttiin valmistamaan hyvillä saannoilla. Tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa selvitettiin puhdistettujen AXOS:ien prebioottisia vaikutuksia. Bifidobakteerit pystyivät fermentoimaan osan haaroittuneista AXOS:eista, mutta kaikkein haaroittuneimmat AXOS:it osoittautuivat niille liian haastaviksi. Tutkitut yksittäiset bifidobakteerilajit käyttivät selektiivisesti vain osan AXOS:ien sokeriyksiköistä, mutta useat bifidobakteerilajit yhdessä pystyivät fermentoimaan sekä AXOS:ien sisältämät ksyloosi- että arabinoosiyksiköt. AXOS:ien fermentoitumista tutkittiin myös sekapopulaatioilla ulostekasvatusten avulla. Ulosteen sisältämät mikrobit pystyivät fermentoimaan kaikki AXOS:it täydellisesti ja AX:it lähes kokonaan. Tämän työn perusteella voidaan sanoa, että prebioottisesti vaikuttavan tuotteen tulisi sisältää eriasteisesti haaroittuneita AXOSeja sekä mahdollisesti pitkäketjuisia AX:ja, joista suolistossa muodostuu AXOS:ja mikrobien vaikutuksesta. Ennen kuin AXOS:eja voidaan hyödyntää ihmisen ravinnossa, tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta niiden ominaisuuksista ja fysiologisista vaikutuksista. |
| Avainsanat: | elintarvikekemia |
| Näytä kaikki kuvailutiedot | |