| Nimeke: | Yhteisöllisyys voimavarana yliopisto-opetuksen ja -opiskelun kehittämisessä |
| Muu nimeke: | A sense of community as a resource for developing university teaching and learning |
| Tekijä: | Repo, Saara |
| Muu tekijä: | Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, kasvatustieteen laitos Helsingfors universitet, beteendevetenskapliga fakulteten, pedagogiska institutionen University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Education |
| Päiväys: | 2010-01-15 |
| Taso: | Väitöskirja (monografia) |
| Tiivistelmä: | Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten yhteisöllisyys voi toimia yliopisto-opetuksen ja -oppimisen sekä niiden kehittämisen voimavarana. Yhteisöllisyys on voimavara, jota on käytetty melko vähän yliopisto-opetuksessa ja –opiskelussä. Yliopiston toimintakulttuuri on perinteisesti ollut yksilöllistä uraa ja yksilöiden välistä kilpailua suosivaa. Yliopiston toimintarakenteet, esimerkiksi opetusmenetelmät, eivät yleensä tue opiskelijoiden välistä yhteistyötä.
Tutkimus koostui kahdesta osatutkimuksesta. Ensimmäinen osatutkimus oli toimintatutkimus, jossa testattiin yhteistoiminnallista oppimis- ja opettamiskulttuurin mallia Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Tulokset osoittivat, että yhteistoiminnallisen oppimisen viitekehys ja työskentelymenetelmät ovat käyttökelpoisia välineitä kehitettäessä akateemista oppimis- ja opettamiskulttuuria. Niiden avulla voidaan edistää hyväntahtoisen ilmapiirin syntyä. Yhteistoiminnallinen oppimiskulttuuri toimi yliopiston perinteisen oppimiskulttuurin peilinä aiheuttaen myös kulttuurien välisiä törmäyksiä. Toisen osatutkimuksen tavoitteena oli tutkia Avoimen yliopiston opiskelijoiden ja perustutkinto-opiskelijoiden kokemuksia yhteisöllisyydestä. Tulosten mukaan Avoimen opiskelijat kokivat opetus-opiskeluympäristöt vertaistukea lukuun ottamatta myönteisemmin kuin perustutkinto-opiskelijat. Eniten opintoja Avoimen opiskelijoiden kokemuksen mukaan edisti opiskelijan oma motivaatio ja hidastivat elämäntilanne ja ajan puute. Yhteisöllisyydellä oli merkitystä erityisesti opintoja edistävänä tekijänä. Avoimen opiskelijat saivat tukea opintoihinsa opettajien, tuutoreiden ja toisten opiskelijoiden lisäksi työyhteisöltä, perheeltä ja harrastuksista. Yhteisön voimavaroja hyödyntäviksi työtavoiksi osoittautuivat yhteisistä tavoitteista ja pelisäännöistä neuvottelu, vaihtuvat pienryhmät, yhteisen ja yksilöllisen vastuun tarkentaminen sekä toiminnan tulosten ja toimintaprosessin arviointi. Myös ristiriitojen käsittely kuuluu yhteisöllisen työskentelyn haasteisiin. Yhteisön voimavaroja pystytään hyödyntämään, jos yliopiston opettajat ja opiskelijat kehittävät yhteisöllisten työtapojen lisäksi yhteisösensitiivisyyttään, jolloin he pystyvät entistä paremmin havainnoimaan yhteisöllisiä ilmiöitä ja vaikuttamaan niihin. |
| Avainsanat: | yliopistopedagogiikka |
| Näytä kaikki kuvailutiedot | |