Yhteisöllisyys voimavarana yliopisto-opetuksen ja -opiskelun kehittämisessä

Abstract

A sense of community as a resource for developing university teaching and learning

The aim of this doctoral research was to determine how a sense of community can be a resource for developing university teaching and learning. The theoretical background is linked to social sciences, social psychology, university pedagogy and educational sciences.

The thesis is comprised of two separate studies. Study I consisted of an action research project in which a model of cooperatively developing a teaching and learning culture was created and tested. The focus of study I was the university pedagogy programme of the Faculty of Agriculture and Forestry. The results demonstrated that the theoretical framework and the methods of cooperative learning provide useful tools for developing an academic learning and teaching culture. The approach helps to create a benevolent learning atmosphere. The cooperative learning culture used in the action research project reflected the traditional academic learning culture and also caused a collision between the two cultures.

The aim of study II was to determine how Open University students and Bachelor’s degree students experience their teaching-learning environment and the importance of the learning community and peer support to their studies. The results indicated that, with the exception of support from other students, the Open University students experienced their teaching-learning environments on average more positively than the Bachelor’s degree students. According to the Open University students, their own motivation and interest was the most important factor that enhanced studying. Furthermore, the most common factors delaying their studies were their life situation and a lack of time. The sense of community and social relations mainly promoted studying. Open University students experienced that they were supported by their teachers, tutors, other students, the working community, family and hobbies.

The research demonstrated that the methods that make good use of communal resources are negotiation of shared goals and rules, working in various small groups, emphasis on shared and individual responsibilities and assessment of the product and the process of learning. The resources of the academic community can be developed if the members of the community develop, in addition to the communal working methods, their communal sensitivity. In other words, they should have an understanding of social psychological and sociological concepts that they can use for observing communal phenomena.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten yhteisöllisyys voi toimia yliopisto-opetuksen ja -oppimisen sekä niiden kehittämisen voimavarana. Yhteisöllisyys on voimavara, jota on käytetty melko vähän yliopisto-opetuksessa ja –opiskelussä. Yliopiston toimintakulttuuri on perinteisesti ollut yksilöllistä uraa ja yksilöiden välistä kilpailua suosivaa. Yliopiston toimintarakenteet, esimerkiksi opetusmenetelmät, eivät yleensä tue opiskelijoiden välistä yhteistyötä.

Tutkimus koostui kahdesta osatutkimuksesta. Ensimmäinen osatutkimus oli toimintatutkimus, jossa testattiin yhteistoiminnallista oppimis- ja opettamiskulttuurin mallia Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Tulokset osoittivat, että yhteistoiminnallisen oppimisen viitekehys ja työskentelymenetelmät ovat käyttökelpoisia välineitä kehitettäessä akateemista oppimis- ja opettamiskulttuuria. Niiden avulla voidaan edistää hyväntahtoisen ilmapiirin syntyä. Yhteistoiminnallinen oppimiskulttuuri toimi yliopiston perinteisen oppimiskulttuurin peilinä aiheuttaen myös kulttuurien välisiä törmäyksiä.

Toisen osatutkimuksen tavoitteena oli tutkia Avoimen yliopiston opiskelijoiden ja perustutkinto-opiskelijoiden kokemuksia yhteisöllisyydestä. Tulosten mukaan Avoimen opiskelijat kokivat opetus-opiskeluympäristöt vertaistukea lukuun ottamatta myönteisemmin kuin perustutkinto-opiskelijat. Eniten opintoja Avoimen opiskelijoiden kokemuksen mukaan edisti opiskelijan oma motivaatio ja hidastivat elämäntilanne ja ajan puute. Yhteisöllisyydellä oli merkitystä erityisesti opintoja edistävänä tekijänä. Avoimen opiskelijat saivat tukea opintoihinsa opettajien, tuutoreiden ja toisten opiskelijoiden lisäksi työyhteisöltä, perheeltä ja harrastuksista.

Yhteisön voimavaroja hyödyntäviksi työtavoiksi osoittautuivat yhteisistä tavoitteista ja pelisäännöistä neuvottelu, vaihtuvat pienryhmät, yhteisen ja yksilöllisen vastuun tarkentaminen sekä toiminnan tulosten ja toimintaprosessin arviointi. Myös ristiriitojen käsittely kuuluu yhteisöllisen työskentelyn haasteisiin. Yhteisön voimavaroja pystytään hyödyntämään, jos yliopiston opettajat ja opiskelijat kehittävät yhteisöllisten työtapojen lisäksi yhteisösensitiivisyyttään, jolloin he pystyvät entistä paremmin havainnoimaan yhteisöllisiä ilmiöitä ja vaikuttamaan niihin.