| Nimeke: | Maaseutuopistoista Yliopistoon : Maatalous- ja metsätieteiden tutkimus- ja opetustoiminnan akatemisoitumisprosessi Helsingin Yliopistossa vuoteen 1945 |
| Muu nimeke: | From Provincial Institutes to the University. The Academisation Process of the Research and Teaching of Agricultural and Forest Sciences at the University of Helsinki before 1945 |
| Tekijä: | Halonen, Tero |
| Muu tekijä: | Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, historian laitos Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten, historiska institutionen University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of History Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta |
| Päiväys: | 2010-01-15 |
| Taso: | Väitöskirja (monografia) |
| Tiivistelmä: | Tutkimus käsittelee Helsingin Yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ja sitä edeltäneen maanviljelys-taloudellisen tiedekuntaosaston maatalous- ja metsätieteellistä opetus- ja tutkimustoimintaa vuoteen 1945. Tutkimus kuuluu yliopistohistorian alaan. Sen keskeinen tutkimusongelma on akatemisoitumisprosessi, josta esimerkkitapauksena on maatalous- ja metsätieteiden opetus- ja tutkimustoiminnan akatemisoitumisprosessi Suomessa. Tutkimus näkee yliopistohistorian näkökulmasta akatemisoitumisen tieteen- tai oppialan opetus- ja tutkimustoiminnan alkuna yliopistotasoisissa oppilaitoksissa tai siirtymisenä yliopistoon. Akatemisoitumisprosessiin puolestaan kuuluvat näiden lisäksi oppiaineiden aseman vakiintuminen ja tuleminen hyväksytyiksi osaksi yliopistotoimintaa. Akateeminen sulkeminen puolestaan estää uusien oppialojen akatemisoitumista.
Maatalous- ja metsätieteiden tutkimus- ja opetustoiminnan akatemisoitumisprosessin esivaihe Suomessa oli hyödyn aikakausi, jolloin maa- ja metsätalouden kysymykset tulivat osaksi Kuninkaallisen Turun Akatemian pappis- ja virkamieskoulutusta 1700-luvun puolivälissä. Yhteiskunnan ja talouden kehityksen myötä maa- ja metsätalouden ammattilaiset tarvitsivat lisää teoreettista ammattikoulutusta 1800-luvun puolivälissä. Tuolloin Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto oli keskittynyt perinteisten professioiden kouluttamiseen ja teoreettiseen opetukseen, joten tämän akateemisen sulkemisen vuoksi agronomien ja metsänhoitajien käytännönläheinen koulutus järjestettiin aluksi Yliopiston ulkopuolella Mustialan maanviljelysopistossa ja Evon metsäopistossa. 1800-luvun lopulla alkoi keskustelu korkeimman maatalous- ja metsäopetuksen uudistamisesta. Tämä johti 1890-luvulta alkaen korkeimman maatalous- ja metsäopetuksen sekä maatalous- ja metsätieteellisen tutkimustoiminnan akatemisoimiseen Aleksanterin-Yliopistoon. Akatemisoitumista seurasi siirtymävaihe, jonka aikana vuonna 1902 toimintansa aloittaneen maanviljelys-taloudellisen tiedekuntaosaston toiminta alkoi vakiintua noin vuonna 1910. Maatalous- ja metsätieteiden asema oli kuitenkin pitkään väliaikainen suunnitellun maatalouskorkeakoulun vuoksi. Vakiintumisen ja oppiaineiden tieteellisen statuksen nousun merkki oli vuonna 1924 toimintansa aloittanut maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Lisäksi oppiaineiden kehityksen ja maatalouskorkeakouluhankkeen kaatumisen seurauksena maatalous- ja metsätieteet alkoi vähitellen saada hyväksytyn aseman Helsingin Yliopistossa 1920-luvun lopulta alkaen. Ennen toista maailmansotaa varattiinkin tiedekunnan laitosrakennusten tontit ja koetilat sekä rakennettiin Metsätalo. |
| Avainsanat: | yleinen historia |
| Näytä kaikki kuvailutiedot | |