| Nimeke: | Microbe-induced Innate Immune Responses in Human Dendritic Cells |
| Tekijä: | Pietilä, Taija |
| Muu tekijä: | Helsingin yliopisto, biotieteellinen tiedekunta, bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingfors universitet, biovetenskapliga fakulteten, institutionen för bio- och miljövetenskaper University of Helsinki, Faculty of Biosciences, Department of Biological and Environmental Sciences, Division of General Microbiology Department of Vaccination and Immune Protection, National Institute for Health and Welfare |
| Päiväys: | 2010-01-22 |
| Taso: | Väitöskirja (artikkeli) |
| Tiivistelmä: | Kehomme immuunijärjestelmä on jakautunut synnynnäiseen ja hankittuun immuniteettiin, jotka yhdessä vastaavat mikrobi-infektioiden torjunnasta. Luonnollinen ja hankittu immuniteetti ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa antigeeniä esittelevien solujen kuten makrofagien ja dendriittisolujen välityksellä. Makrofagit ja dendriittisolut tunnistavat evoluutiossa säilyneitä mikrobirakenteita, jotka toimivat varoitussignaalina puolustusjärjestelmien aktivoitumiselle. Eräs tärkeä ryhmä proteiineja, joiden tuotanto käynnistyy solunsisäisten signaalinvälitysreittien toimesta, ovat sytokiinit. Monet sytokiineistä ohjaavat T-soluvasteiden erilaistumista, kemokiinien päätehtävänä on puolestaan säädellä valkosolujen liikennettä kudoksissa. Lukuisten tehtäviensä vuoksi on tärkeää, että sytokiinijärjestelmä on tiukan säätelyn alainen.
Tässä työssä tutkittiin synnynnäisen immuniteetin aktivoitumista ihmisen makrofageissa ja dendriittisoluissa. Mikrobi-infektion mallintamisessa käytettiin Salmonella enterica sevorar Typhimurium -bakteeria sekä Sendai-virusta. Työ aloitettiin, koska haluttiin selvittää toimivatko ihmisen dendriittisolut Salmonella-bakteerin isäntäsoluna, ja miten erityisesti sytokiinituotanto aktivoituu infektion aikana. Vertailukohtana käytettiin makrofageja, joiden toiminnasta Salmonella-infektiossa tiedettiin jo paljon ennen tätä tutkimusta. Salmonella sai aikaan makrofageissa ja dendriittisoluissa useiden sytokiinien tuotannon mukaan lukien interferoni (IFN)- gamman, jota yleensä tuottavat luonnolliset tappajasolut ja T solut. Salmonella pystyi selviytymään paitsi makrofagien myös dendriittisolujen sisällä. Lisäksi CCL19-kemokiinin erittyminen ja tiettyjen antigeeniesittelyssä tarvittavien molekyylien ilmentyminen solun pinnalla kuvastivat dendriittisolujen kypsymistä Salmonella-infektion aikana. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös tarkemmin miten sytokiinigeenien ilmentyminen on säädelty transkriptiotasolla. CCL19- ja tyypin III IFN -geenien promoottorialueilta löydettiin samankaltaisia säätelyelementtejä, joiden havaittiin sitovan NF-kappaB- ja IRF-transkriptiotekijöitä välittäen myös geenien aktivaatiota. Osoitimme myös, että tyypin I ja tyypin III IFN -geenien säätely muistuttavat toisiaan virusinfektiossa. Tyypin I ja III IFN -tuotantoa on aiemmin tutkittu pääasiallisesti virusinfektion aikana, mutta tuloksemme osoittavat, että niitä ilmennetään myös bakteeri-infektion seurauksena. Tämä väitöskirjatyö tuo esille uutta tietoa Salmonella-bakteerin ja sen isäntäsolujen, makrofagien ja dendriittisolujen, välisestä vuorovaikutuksesta. Lisäksi tutkimukset syventävät tietämystämme miten dendriittisolujen biologiassa tärkeiden CCL19- ja tyypin III IFN geenien aktivaatiota säädellään mikrobi-infektion aikana. |
| Avainsanat: | yleinen mikrobiologia |
| Näytä kaikki kuvailutiedot | |