Young Men’s Sexual Behaviour in Finland and Estonia : Opportunities for prevention of sexually transmitted infections

Abstract

Background: The incidence of sexually transmitted infections (STIs) in most EU states has gradually increased and the rate of newly diagnosed HIV cases has doubled since 1999. STIs differ in their clinical features, prognosis and transmission dynamics, though they do share a common factor in their mode of transmission −that is, human behaviour. The evolvement of STI epidemiology involves a joint action of biological, epidemiological and societal factors. Of the more immediate factors, besides timely diagnosis and appropriate treatment, STI incidence is influenced by population patterns of sexual risk behaviour, particularly the number of sexual partners and the frequency of unprotected intercourse. Assessment of sexual behaviour, its sociodemographic determinants and time-trends are important in understanding the distribution and dynamic of STI epidemiology. Additionally, in the light of the basic structural determinants, such as increased level of migration, changes in gender dynamics and impacts from globalization, with its increasing alignment of values and beliefs, can reveal future challenges related to STI epidemiology. STI case surveillance together with surveillance on sexual behaviour can guide the identification of preventive strategies, assess their effectiveness and predict emerging trends. The objective of this study was to provide base line data on sexual risk behaviour, self-reported STIs and their patterns by sociodemographic factors as well as associations of sexual risk behaviour with substance use among young men in Finland and Estonia. In Finland national population based data on adult men’s sexual behaviour is limited. The findings are discussed in the context of STI epidemiology as well as their possible implications for public health policies and prevention strategies.

Materials and Methods: Data from three different cross-sectional population-based surveys conducted in Finland and Estonia, during 1998–2005, were used. Sexual behaviour- and health-related questions were incorporated in two surveys in Finland; the Health 2000, a large scale general health survey, focussed on young adults, and the Military health behavioural survey on military conscripts participating in the mandatory military training. Through research collaboration with Estonia, similar questions to the Finnish surveys were introduced to the second Estonian HIV/AIDS survey, which was targeted at young adults. All surveys applied mail-returned, anonymous, self-administered questionnaires with multiple choice formatted answers.

Results: In Finland, differences in sexual behaviour between young men and women were minor. An age-stratified analysis revealed that the sex-related difference observed in the youngest age group (18–19 years) levelled off in the age group 20–24 and almost disappeared among those aged 25–29. Marital status was the most important sociodemographic correlate for sexual behaviour for both sexes, singles reporting higher numbers of lifetime-partners and condom use. This effect was stronger for women than for men. However, of those who had sex with casual partners, 15% were married or co-habiting, with no difference between male and female respondents.

According to the Military health behavioural survey, young men’s sexual risk behaviour in Finland did not markedly change over a period of time between 1998 and 2005. Approximately 30−40% of young men had had multiple sex partners (more than five) in their lifetime, over 20% reported having had multiple sex partners (at least three) over the past year and 50% did not use a condom in their last sexual intercourse. Some 10% of men reported accumulation of risk factors, i.e. having had both, multiple sex partners and not used a condom in their last intercourse, over the past year of the survey.

When differences and similarities were viewed within Finland and Estonia, a clear sociodemographic patterning of sexual risk behaviour and self-reported STIs was found in Finland, but a somewhat less consistent trend in Estonia. Generally, both, alcohol and drug use were strong correlates for sexual risk behaviour and self-reported STIs in Finland and Estonia, having a greater effect on engagement with multiple sex partners rather than unprotected intercourse or self-reported STIs. In Finland alcohol use, relative to drug use, was a stronger predictor of sexual risk behaviour and self-reported STIs, while in Estonia drug use predicted sexual risk behaviour and self-reported STIs stronger than alcohol use.

Conclusions: The study results point to the importance for prevention of sexual risk behaviour, particularly strategies that integrate sexual risk with alcohol and drug use risks. The results point to the need to focus further research on sexual behaviour and STIs among young people; on tracking trends among general population as well as applying in-depth research to identify and learn from vulnerable and high-risk population groups for STIs who are exposed to a combination of risk factors.

Sukupuoliteitse tarttuvien infektiotautien ilmaantuvuus on useimmissa Euroopan maissa tasaisesti lisääntynyt, ja uusien diagnosoitujen HIV-tartuntojen määrä on kaksinkertaistunut vuoden 1999 jälkeen. Vaikka eri sukupuolitaudit eroavat toisistaan kliinisten ominaisuuksiensa, ennusteensa ja tarttuvuutensa suhteen, yhteistä niiden kaikkien leviämiselle on yksi tekijä − ihmisen käyttäytyminen. Näin ollen sukupuolitautien varhaisen toteamisen ja tehokkaan hoidon lisäksi tautien leviämiseen ja ennaltaehkäisyyn vaikuttaa olennaisesti seksuaalikäyttäytyminen, erityisesti seksipartnerien ja suojaamattomien yhdyntöjen määrä.

Tutkimuksessa kerättiin perustietoa seksuaalisesta riskikäyttäytymisestä, itse raportoiduista sukupuolitaudeista ja näihin vaikuttavista sosiodemografisista tekijöistä, sekä nuorten miesten päihteidenkäytön ja seksuaalisen riskikäyttäytymisen yhteydestä Suomessa ja Virossa. Tutkimusaineisto perustui kolmeen väestökyselyyn, jotka tehtiin vuosina 1998–2005.

Perinteisesti miehet ovat kyselytutkimuksissa raportoineet enemmän seksipartnereita ja kondominkäyttöä kuin naiset. Tämän tutkimuksen mukaan sukupuoleen liittyviä eroja seksuaalikäyttäytymisessä oli havaittavissa Suomessa nuorimmassa ikäluokassa (18−19-vuotiaat), mutta erot olivat tasoittuneet 20−24-vuotiailla ja lähes hävinneet 25−29-vuotiaiden ikäluokassa. Siviilisääty oli tärkein sosiodemografinen seksuaalikäyttäytymistä määrittävä tekijä sekä miehillä että naisilla. Kuten aikaisemmissa tutkimuksissa tässäkin työssä havaittiin, että naimattomilla oli ilmoituksensa mukaan useampia seksipartnereita ja he käyttivät useammin kondomia kuin naimisissa tai avoliitossa olevat. Tämä trendi oli selkeämpi naisilla kuin miehillä. Niiden miesten ja naisten keskuudessa, joilla oli ollut satunnaisia seksikumppaneita, siviilisäätyyn liittyviä eroja ei kuitenkaan ollut.

Suomessa nuorten miesten seksuaalisen riskikäyttäytymisen taso ei merkittävästi muuttunut vuosien 1998−2005 aikana, vaikka samanaikaisesti esimerkiksi nuorten Klamydia-infektioiden määrä selvästi lisääntyi. Noin kolmasosalla nuorista miehistä oli ollut yli viisi seksipartneria elämänsä aikana, viidesosalla vähintään kolme seksipartneria viimeisen vuoden aikana ja noin puolet miehistä ei ollut käyttänyt kondomia viimeisessä yhdynnässä. Noin joka kymmenes miehistä ilmoitti, että heillä oli ollut vähintään kolme seksikumppania viimeisen vuoden aikana ja viimeisin yhdyntä oli ollut suojaamaton.

Suomessa ja Virossa tarkasteltiin myös sukupuolikäyttäytymisen ja päihteidenkäytön yhteyttä toisiinsa. Molemmissa maissa seksuaalinen riskikäyttäytyminen ja sukupuolitaudit olivat yhteydessä alkoholin ja huumeiden käyttöön. Tämä yhteys oli havaittavissa selkeämmin päihteiden suhteessa seksipartnerien määrään kuin suojaamattomaan yhdyntään. Suomessa alkoholin käyttö ennusti vahvemmin seksuaalista riskikäyttäytymistä ja sukupuolitauteja kuin huumeiden käyttö, Virossa huumeet olivat vahvempi ennuste riskikäyttäytymiselle.

Vaikka sukupuolitautien esiintyvyys Suomessa on muihin Euroopan maihin verrattuna ollut alhainen, yhteiskunnalliset muutokset, esimerkiksi työvoiman kasvava liikkuvuus, sukupuolten väliset suhteet ja globalisaation arvoja ja uskomuksia muovaavat vaikutukset, tuonevat sukupuolitautien epidemiologiaan uusia haasteita. Suomessa on aiemmin raportoitu niukasti tietoa nuorten aikuisten miesten seksuaalikäyttämisestä. Tämän tutkimuksen tulokset korostavat sukupuolitautien leviämiseen liittyvien riskitekijöiden seurannan ja ennaltaehkäisyn tarpeellisuutta ja erityisesti riskikäyttäytymisen ja päihteiden käytön yhdistävien ehkäisevien strategioiden tärkeyttä.