| Nimeke: | Interactions between harmful algae and calanoid copepods in the Baltic Sea |
| Muu nimeke: | Myrkkyä tuottavien levien ja hankajalkaisten väliset vuorovaikutussuhteet Itämerellä |
| Tekijä: | Sopanen, Sanna |
| Muu tekijä: | Helsingin yliopisto, biotieteellinen tiedekunta, bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingfors universitet, biovetenskapliga fakulteten, institutionen för bio- och miljövetenskaper University of Helsinki, Faculty of Biosciences, Department of Biological and Environmental Sciences, Aquatic Sciences Tvärminne Zoological Station, Faculty of Biosciences Finnish Environment Institute, SYKE |
| Päiväys: | 2009-12-11 |
| Taso: | Väitöskirja (artikkeli) |
| Tiivistelmä: | Tutkimus käsittelee Itämeressä esiintyvien Eurytemora affinis ja Acartia bifilosa -hankajalkaisten ja myrkkyä tuottavien planktonlevien välisiä vuorovaikutussuhteita. Tutkimuksessa tarkasteltiin hankajalkaisten ravinnonkäyttöä ja -valintaa sekä myrkyllisten levien vaikutusta kuolleisuuteen ja lisääntymiseen. Lisäksi tutkittiin levämyrkkyjen kertymistä hankajalkaisiin.
Prymnesium parvum -tarttumalevä on aiheuttanut suurta vahinkoa eri puolilla maailmaan koska levän erittämät myrkylliset yhdisteet ovat haitallisia kaloille ja muille vesieliöille. Lisäksi levän erittämien yhdisteiden on todettu vahingoittavan muita leväsoluja. Tässä tutkimuksessa selvitettiin P. parvum -levän ja lajin erittämien myrkyllisten yhdisteiden vaikutusta hankajalkaisiin. P. parvum vaikutti negatiivisesti mm. syömisaktiivisuuteen ja munantuotantoon sekä lisäsi kuolleisuutta. Lisäksi P. parvum -levälle altistettujen hankajalkaisten uimisaktiivisuus laski jyrkästi. Tutkimus osoitti, että solunulkoisia myrkkyjä erittävät levät saattavat olla haitallisia eläinplanktonille. Havaitsemamme negatiiviset vasteet yhdistettynä P. parvumin kykyyn vahingoittaa muita leviä saattavat vaikuttaa kukintojen syntyyn ja pysyvyyteen merkittävästi. Kokeemme osoittivat, että Nodularia spumigena -syanobakteerin tuottama nodulariini-myrkky kertyi Eurytemora affinis -hankajalkaiseen kolmea reittiä pitkin: Hankajalkaiset söivät pienikokoisia Nodularia-rihmoja, eläimiin siirtyi veteen liuennutta nodulariinia, ja eläimet saivat nodulariinia mikrobisilmukan kautta laiduntaessaan ripsieläimiä, panssarisiimaleviä sekä toisenvaraisia siimaeliöitä. Mikrobisilmukan rooli nodulariinin siirtymisessä jäi epäselväksi. Osoitimme, että eläimiin kertyi myrkkyä käsittelyissä, joista Nodularia-rihmat oli poistettu. On kuitenkin mahdollista, että mikä tahansa partikkeli on voinut toimia myrkyn kantajana koska nodulariini sitoutuu niin helposti erilaisille pinnoille. Tutkimus osoittaa, että myös muut reitit kuin myrkyllisen levän laidunnus ovat mahdollisia myrkkyjen siirtymisessä planktisessa ravintoverkossa. Tutkimuksessa raportoitiin ensimmäisen kerran Dinophysis spp. -panssarisiimalevistä peräisin olevien myrkkyjen (DST-myrkyt) kertymistä hankajalkaisiin. Hankajalkaisten PTX2-myrkyn määrä vastasi keskimäärin alle 100 Dinophysis spp. leväsolun syöntiä. Panssarisiimalevistä peräisin olevia myrkkyjä ei kuitenkaan havaittu luonnosta kerätyistä hankajalkaisista. Ravinnonvalintakokeet osoittivat, että tutkimamme hankajalkaislajit eivät valinneet suurikokoista Dinophysis spp. -panssarisiimalevää ravinnokseen ja levän laidunnus jäi vähäiseksi. Tutkimuksen mukaan on todennäköistä, että hankajalkaisten merkitys DST-myrkkyjen kulkeutumisessa Itämeren pohjoisosien planktisissa ravintoverkoissa on marginaalista. |
| Avainsanat: | akvaattiset tieteet |
| Näytä kaikki kuvailutiedot | |