| Nimeke: | Restorative treatment practices and dentist-related factors |
| Muu nimeke: | Paikkaushoidon toteutuminen ja sen vaihtelu hammaslääkärin mukaan |
| Tekijä: | Palotie, Ulla |
| Muu tekijä: | Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, hammaslääketieteen laitos Helsingfors universitet, medicinska fakulteten, institutionen för odontologi University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Dentistry, Department of Oral Public Health |
| Päiväys: | 2009-11-27 |
| Taso: | Väitöskirja (artikkeli) |
| Tiivistelmä: | Paikkaushoito muodostaa noin puolet annetusta hammashoidosta Suomessa, vaikka reikiintyminen on vähentynyt viime vuosikymmeninä. Lapsille ja nuorille tehtiin terveyskeskuksissa vuonna 2000 puolta vähemmän paikkoja kuin vuonna 1985; aikuisväestöllä oli karieksen aiheuttamaa paikkaustarvetta vuonna 2000 puolta vähemmän kun vuonna 1980. Aiempiin vuosikymmeniin verrattuna ikääntyvät ihmiset säilyttävät omat hampaansa pidempään, jolloin hampaiden ylläpitohoidon eli paikkojen korjaamisen ja uusimisten merkitys korostuu. Nykyään puolet aikuispotilaiden paikkauksista on vanhojen paikkojen korjaamista ja uusimista. Hammaspaikkojen kesto vaikuttaa merkittävästi potilaiden hyvinvointiin, hammaslääkärien työtaakkaan ja hammashoidon kokonaiskustannuksiin. Paikkojen kestoon vaikuttavat sekä potilaan oma suunterveys että hammaslääkäriin liittyvät tekijät, mutta tutkimustulokset ovat näiltä osin osittain ristiriitaisia. Lisäksi suuri osa potilaista arvostaa kivutonta paikkaushoitoa ja noin puolet aikuisista haluaa puudutuksen. Puudutuksen käyttöä paikkaushoidossa on tutkittu vähän.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää paikkauksen syitä, käytettyjä materiaaleja, paikkojen uusimissyitä, takahammaspaikkojen kestoa ja puudutuksen käyttöä paikkaushoidossa Suomessa sekä hammaslääkärien käsityksiä niistä. Lisäksi haluttiin selvittää hammaslääkärien taustekijöiden ikä, sukupuoli ja valmistumisvuosi yhteyttä paikkaushoitokäytänteisiin. Tutkimusaineistona oli paikkaushoitotietoja kahdesta pääkaupunkiseudun terveyskeskuksesta: 205 potilaan tiedot vuosilta 1994-1996 ja 3059 paikkauksen tiedot vuodelta 2001. Kolmas aineisto perustui työikäisille hammaslääkäreille suunnattuun valtakunnalliseen kyselytutkimuksen vuodelta 2004. Tulokset osoittivat, että valtaosa (69%) paikoista tehtiin yhdistelmämuovista ja vain 5% amalgaamista. Paikkaushoidon pääasialliset syyt olivat karies ja paikkojen uusiminen. Paikkojen yleisimmät uusimissyyt olivat vanhan paikan viereen tullut uusi karies tai paikan lohkeaminen. Esteettiset syyt olivat vähäisiä. Mitä enemmän potilaalla oli aiemmin tehtyjä paikkoja, sitä useampia paikkoja uusittiin. Nuorilla aikuisilla uusintapaikkaukseen päätyneiden amalgaami takahammaspaikkojen keski-ikä oli noin 9 vuotta ja hampaanväristen paikkojen hieman yli 2 vuotta. Paikkaushoidon yhteydessä puudutusta käytettiin joka toiselle aikuiselle, mutta vain joka kolmannelle alle 13-vuotiaalle. Nuoremmat hammaslääkärit käyttivät puudutusta ja tekivät uusintapaikkauksia useammin kuin varttuneemmat kollegat. Naishammaslääkärit uusivat takahammaspaikkoja, erityisesti amalgaamia, useammin kuin mieshammaslääkärit. Yksityishammaslääkärit arvioivat takahampaiden yhdistelmämuovipaikkojen keston pidemmäksi (10 vuotta) kuin terveyskeskushammaslääkärit (8 vuotta). |
| Avainsanat: | suuterveystiede |
| Näytä kaikki kuvailutiedot | |