Becoming a teacher: emerging teacher identity in mathematics teacher education

Abstract

This research examines three aspects of becoming a teacher, teacher identity formation in mathematics teacher education: the cognitive and affective aspect, the image of an ideal teacher directing the developmental process, and as an on-going process. The formation of emerging teacher identity was approached in a social psychological framework, in which individual development takes place in social interaction with the context through various experiences. Formation of teacher identity is seen as a dynamic, on-going developmental process, in which an individual intentionally aspires after the ideal image of being a teacher by developing his/her own competence as a teacher. The starting-point was that it is possible to examine formation of teacher identity through conceptualisation of observations that the individual and others have about teacher identity in different situations.

The research uses the qualitative case study approach to formation of emerging teacher identity, the individual developmental process and the socially constructed image of an ideal mathematics teacher. Two student cases, John and Mary, and the collective case of teacher educators representing socially shared views of becoming and being a mathematics teacher are presented. The development of each student was examined based on three semi-structured interviews supplemented with written products. The data-gathering took place during the 2005–2006 academic year. The collective case about the ideal image provided during the programme was composed of separate case displays of each teacher educator, which were mainly based on semi-structured interviews in spring term 2006. The intentions and aims set for students were of special interest in the interviews with teacher educators. The interview data was analysed following the modified idea of analytic induction.

The formation of teacher identity is elaborated through three themes emerging from theoretical considerations and the cases. First, the profile of one’s present state as a teacher may be scrutinised through separate affective and cognitive aspects associated with the teaching profession. The differences between individuals arise through dif-ferent emphasis on these aspects. Similarly, the socially constructed image of an ideal teacher may be profiled through a combination of aspects associated with the teaching profession. Second, the ideal image directing the individual developmental process is the level at which individual and social processes meet. Third, formation of teacher identity is about becoming a teacher both in the eyes of the individual self as well as of others in the context. It is a challenge in academic mathematics teacher education to support the various cognitive and affective aspects associated with being a teacher in a way that being a professional and further development could have a coherent starting-point that an individual can internalise.

Tutkimuksessa on tarkasteltu opettajaidentiteetin muotoutumista matematiikan opetta-jankoulutuksen aikana kolmesta eri näkökulmasta: kognitiivisten ja affektiivisten ulottuvuuksien, kehitysprosessia suuntaavan opettajuuden ihannekuvan sekä jatkuvan prosessin näkökulmasta. Tutkimuksessa opettajaidentiteettiä tarkasteltiin sosiaalipsy-kologisessa viitekehyksessä, jossa yksilön kehittyminen tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäröivän kontekstin kanssa erilaisten kokemusten kautta. Opettajaidentiteetin muo-toutuminen nähdään dynaamisena kehittymisprosessina, jossa pyritään intentionaalisesti kohti ihannekuvaa opettajuudesta kehittämällä omia valmiuksia opettajana. Tutkimuksen lähtökohtana on ollut mahdollisuus tarkastella opettajaidentiteettiä ja siihen liittyviä prosesseja käsitteellistämällä sekä yksilön itsensä että muiden havaintoja identiteetin ilmentymästä eri tilanteissa.

Tutkimuksessa sitouduttiin laadulliseen tapaustutkimukseen, jossa opettajaidentiteetin muotoutumista tarkasteltiin niin opiskelijan yksilöllisen kehittymisen ja sosiaalisesti konstruoidun matematiikan opettajuuteen liittyvän ihannekuvan näkökulmasta. Työssä on raportoitu kaksi opiskelijatapausta, John ja Mary, sekä kollektiivinen tapauskuvaus opettajankouluttajista kuvaamassa sosiaalisesti jaettua näkemystä. Opiskelijoiden kehittymistä seurattiin lukuvuonna 2005–2006 tehtyjen kolmen teemahaastattelun ja täydentävän kirjallisen materiaalin avulla. Kollektiivinen kuvaus koulutuksessa tarjotusta opettajan ihannekuvasta perustui erillisiin kouluttajista tehtyihin tapauskuvauksiin, jotka perustuivat pääosin keväällä 2006 tehtyihin teemahaastatteluihin. Haastatteluissa keskityttiin kouluttajien intentioihin ja opiskelijoille asetettuihin tavoitteisiin. Tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin suuntaisesti.

Opettajaidentiteettiä on käsitteellistetty niin teoreettisen tarkastelun kuin tapausten perusteella. Yksilön opettajaidentiteetin tilaa kunakin hetkenä on mahdollista profiloida opettajuuden kognitiivisten ja affektiivisten ulottuvuuksien avulla. Yksilölliset erot voidaan nähdä osa-alueiden erilaisina painotuksina. Yhtälailla sosiaalisesti konstruoitua ihannekuvaa matematiikan opettajuudesta voidaan kuvata ammatillisuuteen liitettyjen piirteiden kokoelmana. Ihannekuva, joka suuntaa yksilöllistä kehitysprosessia, nähdään yksilöllisten ja sosiaalisten prosessien rajapintana. Opettajaidentiteetin muotoutumisessa on kysymys siitä, että yksilöstä tulee opettaja sekä itsensä että ympäristön silmin. Haasteena akateemisessa matematiikan opettajankoulutuksessa on tukea erilaisten opettajuuteen liittyvien sekä kognitiivisten että affektiivisten ulottuvuuksien kehittymistä niin, että ammatillisuudelle ja sen kehittymiselle myös jatkossa muodostuisi koherentti yksilön sisäistämä lähtökohta.