Kulttuurisia kohtaamisia : Suomalaiset kuvataiteilijat ja Rooma 1800-luvulla

Abstract

Dozens of Finnish artists, practically all the professional sculptors and painters, travelled to and stayed in Rome during the 19th century. The study at hand concentrates for the first time on the Finnish artists in Rome in corpore, and analyses their way of life based on a broad variety of previously unknown and unexplored sources from a number of archives in both Scandinavia and Rome. The extensive corpus of source material is scrutinized with microhistorical precision from the point of view of cultural history. The new information thus achieved adds to the previous knowledge of Rome’s often overlooked importance as a source of inspiration in Scandinavian culture in general and significantly clarifies our understanding of the development of Finnish artistic life and cultural identity in the 19th century.

The study proves that in Finland, like in all of Europe, the stay in Rome was considered to be a necessary part of becoming a true artist. Already the journey was an integral part of the encounter with Rome, corresponding with the civilized ideal of the period. The stay in Rome provided a northern artist with overwhelming opportunities that were incomparable to the unestablished and modest forms of artistic life Finland could offer. Without domestic artistic institutions or traditions, the professional status of Finnish painters and sculptors took shape abroad, firstly through the encounter with Rome and the different networks the Finnish artists belonged to during and after their stay in the eternal city. The Finnish artists were an integral part of the international artistic community in the cultural capital of Europe, which gave a totally new impetus to their work and contributed to their cosmopolitan identification. For these early masters of Finnish art, the Scandinavian communality and universal artistic identity seemed to be more significant than their nationality.

In all, the scrutiny of Finnish artists in their wide social, ideological and international framework gives an interesting aspect to the cultural ambiance of the 19th century, in both Rome and Finland. The study highlights many long-forgotten artists who were influential in shaping Finnish art, culture and identity in their time.

Rooma on taiteen ja kulttuurin kehto, mutta miten Suomen taiteen juuret juontuvat Ikuiseen kaupunkiin? Millaista arkea ja juhlaa suomalaiset elivät Rooman kansainvälisessä taiteilijayhteisössä 1800-luvulla? Miten suomalaistaiteilijat kohtasivat Rooman ja mitä merkityksiä roomalaisuuteen sitoutumisella oli heille? Keitä suomalaistaiteilijoita Roomassa ylipäätään on ollut?

Tutkimuksessa selvitetään ensi kertaa kattavasti, keitä suomalaisia kuvataiteilijoita asui ja työskenteli Roomassa 1800-luvulla. Varhaisen suomalaisen kuvataiteen huippunimet Alexander Lauréuksesta R. W. Ekmaniin ja Walter Runebergistä Johannes Takaseen kertovat tiiviistä siteistä Rooman ja Suomen välillä. Runsaat, aiemmin tuntemattomat alkuperäislähteet ja monipuolinen vertailuaineisto valottavat suomalaisen kuvataiteen varhaisimpien mestareiden kosmopoliittisuutta. Roomassa eläneet taiteilijat eivät tunteneet itseään erityisen suomalaisiksi vaan pikemminkin skandinaaveiksi tai kosmopoliiteiksi. Kulttuurihistorian näkökulmasta laadittu tutkimus osoittaa, että juuri varhaiset suomalaistaiteilijat Roomassa loivat Suomen kansalliselle taide-elämälle hyvin kansainvälisen perustan.

Näille oman aikansa tunnetuimmille suomalaisille kuvataiteilijoille karttui merkittävästi vaikutusvaltaa kansallisissa ja kansainvälisissäkin taiteilijapiireissä. Valokeilaan pääsevät omana aikanaan arvostetut taiteilijat, jotka olivat osallisina suomalaisen kulttuuri- ja taide-elämän muotoilemisessa. Monet heistä on sittemmin unohdettu historiankirjoituksessa, kun kansalliset sisällöt tulivat kansainvälisiä esikuvia tärkeämmiksi kotimaisessa taiteessa.

Rooman-kävijät olivat tärkeä osa suomalaisen taide-elämän varhaisvaiheita. Roomansuomalaiset taiteilijat vaikutteineen, elämäntarinoineen ja teoksineen osallistuivat lähtemättömällä tavalla kulttuuriseen vuorovaikutukseen ja aikalaiskeskusteluun Suomessa ja Euroopassa 1800-luvulla.