Religions and legal boundaries of democracy in Europe : European commitment to democratic principles

Abstract

This dissertation’s main research questions concern common European principles of democracy in regard to religious freedom. It deals with the modern understanding of European democracy and is a combination of interdisciplinary research on law, culture, politics and philosophy. The main objective of this research is to identify common European legal principles and standards applying to religious freedom and compare them with standards and approaches in particular states. The bases for the analysis are the principles of equality and religious pluralism. It approaches issues such as the problems of defining religion and the pursuit of religious equality vis-à-vis principles of establishment or quasi-establishment of traditional European religions. In analytical part it critically approaches the commitment of European countries to principles of equality and religious pluralism on examples of selected problematic areas. These areas include women’s reproductive rights, problems of blasphemy and hate speech and relationships between religion and education. It evaluates the impact of various legal regulations in Europe and their influence on religious or non-religious individuals. Finally, in the theoretical part the research deals with the sustainable model of democracy in the multicultural era. It evaluates the possibilities for extending the legal system’s flexibility towards other legal systems, such as Sharia law. Finally, it joins more general discussion on European values, commitment of European states to these values and further perspectives for European integration on axiological level. The analysis shows that currently European consensus and commitment to values of equality and religious pluralism lacks consistency. Even “religion” itself is not uniformly understood. The question whether the state should remain neutral towards doctrines and to what degree has neither been approached with sufficient coherence. While traditional Christian religions still enjoy a wide margin of religious freedom, even in public sphere, new religious movements or culturally new religions are often restrained. Without common commitment to European values, the principle of pluralism and equality is bound to be applied selectively. It is important that the model of European democracy adjusts to the conditions of religious pluralism. Without coherence in application of democratic principles and rights, Europe is bound to be plagued by guilty conscience of double standardisation and emptiness of the European “soul”.

Tässä tutkimuksessa osoitetaan, että Euroopassa suhtaudutaan uskontoon epäjohdonmukaisesti, olipa kyse uskonnon määritelmästä tai uskonnon opetuksesta. Eurooppalaiset instituutiot pyrkivät edistämään uskonnollista tasa-arvoa ja moniarvoisuutta sekä lisäämään suvaitsevaisuutta ja avarakatseisuutta. Euroopan maiden sitoutuminen näihin arvoihin kuitenkin vaihtelee. Jotkut maat, kuten Ruotsi ja Norja, yrittävät vahvistaa uskonnollista moniarvoisuutta, kun taas toiset, esimerkiksi Puola, Kreikka ja Malta, suojelevat omia uskonnollisia perinteitään ja pitävät niitä kansallisina arvoinaan. Uskontojen välinen tasa-arvo ja uskonnollinen moniarvoisuus vaikuttavat olevan monien valtioiden lainsäädännössä hyvin turvattuja. Lakeja voidaan kuitenkin soveltaa vieraita uskontoja syrjivästi, ja muita uskontoja pidetään usein toisina. Toiseus on erityisen vahvaa muslimien kohdalla. Se näkyy sekä kansallisvaltioissa sekä ylikansallisissa instituutioissa, kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tapaukset Dahlab ja Sahin osoittavat. Esimerkiksi huntu on symboli, jonka katsotaan olevan ristiriidassa eurooppalaisen demokratian kanssa. Euroopan valtioiden ja kansalaisten sitoutuminen yhteiseen eurooppalaiseen demokratiaan ratkaisee eurooppalaisen uskonnollisuuden tulevaisuuden. Myös instituutioiden tulevaisuus vaikuttaa uskontojen asemaan. Unionin uudistaminen voi lisätä koherenssia sillä edellytyksellä, että jäsenmaat ymmärtävät, että EU:n instituutiot voivat luoda yhteisiä, demokraattisia arvoja. Tässä prosessissa on olennaista se, onnistutaanko luomaan yhteinen eurooppalainen identiteetti. Tutkimuksen johtopäätös on, että demokraattisten periaatteiden johdonmukainen soveltaminen voi estää uskonnollisen toiseuden muodostumista sekä vahvistaa uskonnollista vapautta ja moniarvoisuutta.