| Nimeke: | Oxygen reduction and proton translocation by cytochrome c oxidase |
| Tekijä: | Gorbikova, Elena |
| Muu tekijä: | Helsingin yliopisto, biotieteellinen tiedekunta, bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingfors universitet, biovetenskapliga fakulteten, institutionen för bio- och miljövetenskaper University of Helsinki, Faculty of Biosciences, Department of Biological and Environmental Sciences, Division of Biochemistry University of Helsinki, Institute of Biotechnology, Helsinki Bioenergetics Group |
| Päiväys: | 2009-05-22 |
| Taso: | Väitöskirja (artikkeli) |
| Tiivistelmä: | Energian muuntaminen eliöissä on bioenergetiikan keskeisin dogmi. Energian otto on tehokkainta aerobisilla eliöillä verrattuna anaerobisiin eliöihin. Energian muuntamisen loppuvaihe tapahtuu aerobisten eliöiden mitokondrioiden sisäkalvolla hengitysketjussa tai anaerobisten bakteereiden solukalvolla. Hengitysketjun päätekompleksi on sytokromi c oksidaasi (CcO) entsyymi tämän tutkimuksen kohde. CcO toimii ensisijaisesti pelkistämällä happea vedeksi. Tämä tapahtuu kun CcO vastaanottaa kalvon toiselta puolelta elektroneja pieneltä ja liukoiselta sytokromi c entsyymiltä sekä protoneja toiselta puolelta. Tämän lisäksi CcO siirtää protoneja kalvon toiselle puolelle. Sekä hapen pelkistyminen että protonien siirtyminen vaikuttavat sähkökemiallisen kalvojännitteen syntymiseen jota solu käyttää ATP valmistuksessa ja erityyppisissä solun toiminnoissa.
Vaikka CcO entsyymin rakenne tunnetaan aina 1,8 Å tarkkuuteen saakka, sen toimintaa ei tuskin pelkän rakenteen perusteella voi päätellä. CcO entsyymin sisäinen elektronin siirtoketju välivaiheineen tunnetaan kuitenkin hyvin. Toisaalta protonin siirtymisen perusteita entsyymissä on ennustettu kohdennetun mutageneesin avulla ja myöhemmin todistettu röntgensäde kristallografialla. Tästä huolimatta vankempia todisteita protonin siirtokoneiston yksittäisistä tekijöistä edelleen tarvitaan. Tässä työssä kehitimme uusia FTIR spektroskopiaan perustuvia menetelmiä CcO:n toiminnan selvittämiseksi. Näiden uusien menetelmien avulla pystyimme vastaamaan vuosia kiistanalaisina olleisiin kysymyksiin: [i] hapen kaksoissidoksen H+ donori on nyt tunnistettu sekä [ii] Glu-278, joka on protonin siirtomekanismin tärkeimpiä aminohappoja, proteolyyttiset siirtymät on nyt ensimmäistä kertaa osoitettu. |
| Avainsanat: | biokemia |
| Näytä kaikki kuvailutiedot | |