Factors related to seat belt use : A Turkish case

Abstract

Seat belts are effective safety devices used to protect car occupants from severe injuries and fatalities during road vehicle accidents. Despite the proven effectiveness of seat belts, seat belt use rates are quite low, especially in developing countries, such as Turkey. The general aim of the present study was to investigate a large variety of factors related to seat belt use among Turkish car occupants using different perspectives and methods and therefore, to contribute to the design of effective seat belt use interventions for increasing seat belt use rates in Turkey. Five sub-studies were conducted within the present study. In the first sub-study, environmental (e.g., road type) and psycho-social factors (e.g., belt use by other car occupants) related to the seat belt use of front-seat occupants were investigated using observation techniques. Being male, of a young age, and traveling on city roads were the main factors negatively related to seat belt use. Furthermore, seat belt use by the drivers and front-seat passengers was highly correlated and a significant predictors of each other. In the second sub-study, the motivations of the car occupants for seat belt use and non-use were investigated using interview techniques. Situational conditions, such as traveling on city roads and for short distances, and not believing in the effectiveness and relevance of seat belt use for safety, were the most frequently reported reasons for not using a seat belt. Safety, habit and avoiding punishment were among the most frequently reported reasons for using a seat belt. In the third sub-study, the Theory of Planned Behavior (TPB) and the Health Belief Model (HBM) were applied to seat belt use using Structural Equation Modeling techniques. The TPB model showed a good fit to the data, whereas the HBM showed a poor fit to the data. Within the TPB model, attitude and subjective norm were significant predictors of intentions to use a seat belt on both urban and rural roads. In the fourth sub-study, seat belt use frequency and motivations for seat belt use among taxi drivers were investigated and compared between free-time and work-time driving using a survey. The results showed that taxi drivers used seat belts more when driving a private car in their free-times compared to when driving a taxi during their work-times. The lack of a legal obligation to use a seat belt in city traffic and fear of being attacked or robbed by the passengers were found as two specific reasons for not using a seat belt when driving a taxi. Lastly, in the fifth sub-study, the relationship of seat belt use to driver and health behaviors was investigated using a survey. Although seat belt use was related both to health and driver behaviors, factor analysis results showed that it grouped with driver behaviors. Based on the results of the sub-studies, a tentative empirical model showing different predictors of seat belt use was proposed. According to the model, safety and normative motivations and perceived physical barriers related to seat belt use are the three important predictors of seat belt use.

Keywords: Seat belt use; environmental factors; psycho-social factors; safety and normative motivations; the Theory of Planned Behavior; the Health Belief Model; health behaviors; driver behaviors; front-seat occupants; taxi drivers; Turkey.

Turvavyöt ovat tehokkaita turvalaitteita, joita käytetään suojelemaan ajoneuvossa olijoita vakavilta vammoilta ja kuolemantapauksilta liikenneonnettomuuksissa. Vaikka turvavöitä käytetään laajasti kehittyneissä maissa, niiden käyttö on melko vähäistä useissa kehittyvissä maissa, kuten Turkissa. Matala turvavyön käyttöaste muodostaakin vakavan liikenneturvallisuusongelman Turkissa. Tässä tutkimuksessa tutkittiin useita eri tekijöitä, jotka liittyvät turvavyön käyttöön Turkissa, käyttäen eri näkökulmia ja menetelmiä. Tutkimus koostui viidestä eri osatutkimuksesta. Ensimmäisessä osatutkimuksessa havainnointiin 5361 autossa olijan turvavyön käyttöä. Tulokset osoittivat, että erityisesti miehet ja nuoret käyttivät turvavöitä vähemmän ja käyttö oli vähäisempää myös ajettaessa kaupungeissa. Lisäksi kuljettajien ja etuistuimella matkustavien turvavyön käyttö korreloi keskenään ja ennusti merkittävästi toisiaan. Toisessa osatutkimuksessa selvitettiin autossa matkustavia haastattelemalla, millaisia erilaisia motivaatiotekijöitä heillä oli käyttää tai olla käyttämättä turvavöitä. Tilannetekijät, kuten ajaminen kaupungissa ja matkan lyhyys, ja se ettei uskottu turvavöiden tehokkuuteen ja merkitykseen turvallisuuden kannalta, olivat useimmin raportoituja syitä olla käyttämättä turvavyötä. Turvallisuus, tottumus ja rangaistuksen välttäminen olivat useimmin raportoituja syitä käyttää turvavyötä. Kolmannessa osatutkimuksessa turvavyön käyttöä selvitettiin kahden sosiaalipsykologian teorian, Theory of Planned Behavior (TPB) ja Health Belief Model (HBM), avulla. TPB-mallissa asenne ja subjektiivinen normi (eli henkilön uskomus siitä, että itselle merkittävät muut henkilöt ajattelevat, että hänen tulee käyttää turvavyötä) olivat merkittäviä ennustajia aikeille käyttää turvavyötä, sekä kaupungeissa että maaseudulla ajettaessa. Neljännessä osatutkimuksessa vertailtiin turvavyön käytön yleisyyttä ja syitä turvavyön käyttöön taksinkuljettajien vapaa-aika- ja työajossa. Tulosten mukaan taksinkuljettajat käyttivät turvavyötä useammin ajaessaan omalla autollaan vapaa-aikana kuin ajaessaan taksilla työaikana. Turvavyön käyttöön kaupunkiajossa velvoittavan lain puuttuminen ja pelko joutua hyökkäyksen kohteeksi tai ryöstetyksi olivat erityisiä syitä, miksi turvavyötä ei käytetty taksilla ajettaessa. Viidennessä osatutkimuksessa tutkittiin turvavyön käytön suhdetta kuljettaja- ja terveyskäyttäytymiseen. Tulokset osoittivat, että turvavyön käytön voidaan katsoa olevan yhteydessä ennemmin kuljettajan käyttäytymiseen kuin terveyskäyttäytymiseen. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että turvallisuus, normatiiviset motiivit ja turvavyön käytössä koetut fyysiset esteet (esim. fyysinen epämukavuus) ovat kolme tärkeää turvavyön käyttöä ennustavaa tekijää.

Avainsanat: turvavyön käyttö; ympäristötekijät; psykososiaaliset tekijät; turvallisuus ja normatiiviset motivaatiotekijät; Theory of Planned Behavior; Health Belief Model; terveyskäyttäytyminen; kuljettajakäyttäytyminen; etuistuimella matkustavat; taksinkuljettajat; Turkki.