| Nimeke: | Community, Power, and Colonialism: The U.S. Army in Southern Arizona and New Mexico, 1866-1886 |
| Tekijä: | Lahti, Janne |
| Muu tekijä: | Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, historian laitos Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten, historiska institutionen University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of History |
| Päiväys: | 2009-04-03 |
| Taso: | Väitöskirja (monografia) |
| Tiivistelmä: | Imperiumi on keskeinen tekijä Yhdysvaltain historiassa. Tämä väitöskirja tarjoaa tapaustutkimuksen kolonialismistä ja Yhdysvaltain imperiumista analysoimalla Yhdysvaltain armeijan sosiaalisia maailmoja, työjärjestelmiä ja kulttuuria Arizonan ja Uuden Meksikon valloituksen yhteydessä vuosina 1866-1886. Tutkimus tuo esille Yhdysvaltain imperiumin keskeisiä piirteitä ja periaatteita ja paljastaa kuinka Yhdysvaltain imperiumin edustajat ovat oikeuttaneet tekonsa ja esittäneet itsensä sekä alueet ja ihmiset jotka joutuivat Yhdysvaltain imperialismin kohteiksi. Tutkimus paljastaa imperiumin joka kielsi oman luonteensa, oli rakennettu erilaisuudelle ja jota leimasi turhautuminen.
Valkoiset upseerit, heidän vaimonsa sekä valkoiset sotilaat eivät ainoastaan halunneet väkivallan monopolia Yhdysvalloille vaan kolonialististä (henkistä/kulttuurillista) valtaa ja he rakensivat identiteettiään ja valtaansa diskursseissa sekä jokapäiväisessä arjessa erilaisuuden kautta. Sotiessaan Apache-intiaaneja vastaan armeijan miehet ja naiset eivät nähneet omia toimiaan vahingollisina tai moraalisesti väärinä, eivätkä he tunnustaneet että Yhdysvallat oli ryhtynyt veriseen kolonialistiseen valloitukseen. Sen sijaan upseerit, vaimot ja sotilaat esittivät itsensä ja armeijan vapauttajina. He esittivät alueen ihmiset alempiarvoisina ja väittivät että alue oli vihamielinen ja takapajuinen peripheria ennenkuin valkoinen keskiluokka ja sivistys muuttaisivat sen paremmaksi. Upseerit ja vaimot halusivat nähdä itsensä kolonialistisen sosiaalisen hierarkian huipulla valkoisen keskiluokan kermana joka johti alueen sivistämistä myös oman esimerkkinsä kautta. He yrittivät muokata armeijan kylät (linnakkeet) sivistyksen saarekkeiksi ja näyttämään hienostuneisuutensa ja luokkatietoisuutensa kodeissaan, vapaa-aikanaan, sekä matkustaessaan. Usein heidän yrityksensä epäonnistuivat. Monet tuskastuivat ja näkivät syyn epäonnistumisiinsa valloitetussa alueessa, sen luonnossa, sijainnissa ja ihmisissä. Armeijassa vallitsi voimakas rotu- ja luokkajako. Kaikkia sotilaita kohdeltiinkin ensisijaisesti työläisinä kykenemättöminä itsehallintaan. Valkoiset sotilaat, tuskastuneina huonoon sotamenestykseensä ja jatkuvaan fyysiseen raadantaan armeijan kylissä ala-arvoisella palkalla, kehittivät vastarintaa. Heidän työnsä jälki oli usein surkeaa ja he karkasivat armeijasta massoittain, sekä hakivat lohtua rajusta vapaa-ajan elämästä, joka pyöri juomisen ja uhkapelien ympärillä. Apache-sotilaita kohdeltiin marginaalisena työvoimana. Heitä tarvittiin sodan nopeampaan voittamiseen, mutta samalla he joutuivat rasistisen syrjinnän kohteiksi ja armeija ei tarjonnut heille pysyvää työtä. |
| Avainsanat: | yleinen historia |
| Näytä kaikki kuvailutiedot | |