| Nimeke: | Conrad Summenhart's theory of individual rights and its medieval background |
| Tekijä: | Varkemaa, Jussi |
| Muu tekijä: | Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, systemaattisen teologian laitos Helsingfors universitet, teologiska fakulteten, institutionen för systematisk teologi University of Helsinki, Faculty of Theology, Department of Systematic Theology |
| Päiväys: | 2009-03-14 |
| Taso: | Väitöskirja (monografia) |
| Tiivistelmä: | Tutkimus liittyy viimeaikoina yleistyneeseen tutkimusotteeseen, jossa pyritään valottamaan modernin yksilönoikeusajattelun syntyhistoriaa. Tutkimus on luonteeltaan aatehistoriallista perustutkimusta, joka auttaa ymmärtämään itsestäänselvinä pitämiemme ajattelumuotojen sidonnaisuutta historialliseen kontekstiin. Tutkimuksen keskuksessa on 1400-luvulla eläneen saksalaisen teologin Conrad Summenhartin (1455-1502) teoria yksilönoikeuksista. Keskeinen lähdeteos on Summenhartin kasuistista moraaliteologiaa edustava Opus septipartitum de contractibus pro foro conscientiae atque theologico (1500). Tutkimuksen ensimmäinen osa käsittelee Summenhartia edeltänyttä keskiaikaista keskustelua yksilönoikeuksista. Esitys ei ole pyri olemaan kattava keskiajan yksilönoikeuksien historia vaan Summenhartia edeltänyttä ajatteluperinnettä esitellään valikoivasti siinä määrin kuin se on olennaista Summenhartin oman kontribuution ymmärtämiseksi. Taustaoletuksena on, että Summenhart pyrki omalla teoriallaan osallistumaan myöhäisellä keskiajalla yksilönoikeuksista käytyyn keskusteluun.
Tutkimuksen toinen osa rekonstruoi Summenhartin teorian yksilönoikeuksista. Teoria jakautuu kolmeen osioon, joista kaksi ensimmäistä ovat luonteeltaan filosofisia. Ensimmäisessä osiossa keskiöissä on yksilönoikeuden käsite. Pyrkimyksenä on selvittää Summenhartin vastaus kysymykseen: jos henkilöllä on jokin oikeus mitä hänellä itse asiassa on? Toisessa osassa tarkastellaan Summenhartin esittelemää yksilönoikeuksien luokittelua. Kysymys on siitä, millaisia yksilönoikeuksia on olemassa. Summenhart rakentaa oman teoriansa käyttäen hyväkseen ranskalaisen teologin Jean Gersonin (1363-1429) luomaa oikeuskäsitteistöä; Summenhartin työskentelyn punaisena lankana on Gersonin oikeuskielen systematisointi. Aatehistoriallisesti ehkä kiinnostavin ajattelumalli on Summenhartin näkemys vapaudesta ihmisellä olevana luonnollisena oikeutena. Summenhartin mukaan ihmisellä on luonnollinen oikeus tehdä mitä hän haluaa ellei sitä ole erikseen kielletty. Tällä tavoin ihmisen luonnollisille toimintakyvyille myönnetään prima facie oikeuden asema. Tämä ajatus sisältyi implisiittisenä Gersonilaiseen oikeusajatteluun, mutta idean eksplikaation suorittaa Summenhart. Teoriansa kolmannessa osioissa Summenhart tarkastelee juridisia esineoikeuksia. Summenhart kytkee filosofisen yksilönoikeusteorian aikansa juridiseen kieleen ja osoittaa näin, että hänen oma oikeuskielensä on yhteensopiva juridisen käsitteistön kanssa. |
| Avainsanat: | uskonnonfilosofia |
| Näytä kaikki kuvailutiedot | |