Arresting occlusal enamel caries lesions with pit and fissure sealants

Abstract

The aim of this study was to evaluate the feasibility of pit and fissure sealants and the effectiveness of the two sealant methods applied in every-day practice in public dental health care in Finland.

Two sealant methods were evaluated according to their effectiveness in preventing dentin caries and sealant retention. Application time with these sealant methods was compared. The survival rate of sealed first and second molars was followed for nine and 13 year periods, respectively. Caries risk evaluation and observed increased caries risk were the basis for considering sealant application.

A questionnaire, sent to all public dental health centers in Finland, monitored the attitudes of the dental profession towards sealant application and explored the current policies used as well as changes noted in the sealant application protocol. DMFT (Decayed, Missing or Filled Teeth) index values collected from the health centers were evaluated.

The difference in caries rate between two methods investigated was highly significant. When compared to the glass ionomer sealant method (GIC), the effectiveness of the resin-based method (RB) in preventing dentin caries was 74% and the rate difference 3%. The relative risk for RB-sealed surfaces vs. GIC-sealed surfaces of having detectable dentin caries was 0.3 (95% CI 0.12, 0.57). The retention rate of sealants was higher with RB than GIC (P<0.001). Application of RB sealant material was less time-consuming than application of GIC sealant. Occlusal dentin caries lesions were found in 4% and proximal caries in less than 2% of sealed teeth. The majority of respondents reported application of sealants on a systematic basis along with caries-risk evaluation. Those health centers sealing over suspected or detected enamel caries had lower average DMFT index values (1.0) when compared to DMFT values (1.2) of health centers applying sealants by alternative criteria.

It is concluded that the RB sealant method is more effective than the GIC sealant method in preventing dentin caries. Sealant maintenance may increase the costs of a sealant program. Occlusal caries management may be improved if the applied sealant policies are changed towards an interceptive approach i.e. applying the sealants over detected or suspected enamel caries lesions instead of sealing sound teeth in a preventive manner.

Alkavien kiillekariesleesioiden pysäyttäminen pinnoitteilla

Takahampaiden purupintojen karies muodostaa edelleen suuren osan kaikista karioituneista leesioista - sen suhteellinen osuus ei ole vähentynyt vaikka samanaikaisesti viime vuosikymmeninä on länsimaissa ollut havaittavissa yleistä kariestilanteen paranemista. Syvät fissurat ovat huonosti puhdistettavissa ja retentoivat plakkia etenkin hampaan puhkeamisvaiheessa. Kapean fissuran pohjalla olosuhteet bakteereille ovat suotuisat; ne ovat purennassa tapahtuvan funktionaalisen kulumisen ulottumattomissa.

Alkavien kiilleleesioiden pysäyttämisessä on pinnoittamisella saatu hyviä tuloksia. Ensimmäiset kansainväliset suositukset interseptiivisestä pinnoittamisesta ovat jo 1980-luvun alusta; sitä ennen pinnoitteita käytettiin lähinnä ennaltaehkäisevästi pinnoittamalla ainoastaan ’terveet’ ja värjäytymättömät fissurat. Nykykäsityksen mukaan kiillekaries kuitenkin pysähtyy pinnoitteen alla bakteerien ravinnonsaannin tyrehtyessä. Pinnoittamalla kiillekarieksen päälle interseptiivisesti mekaanista kiilleavausta ei tarvitse tehdä. Pinnoitteiden ja pinnoitettujen hampaiden seuranta on kuitenkin suositeltavaa.

Kohdentamalla pinnoittamispäätökset riskiyksilöihin ja riskihampaisiin on mahdollista hyödyntää pinnoiteohjelman toimivuus parhaiten. Kohdennetulla pinnoittamisella on Varkauden terveyskeskuksessa saatu hyviä tuloksia alkavien kariesleesioiden pysäyttämisessä. Pinnoitettujen molareiden karioituminen oli vähäistä pitkillä seuranta-ajoilla. Kahta eri pinnoitementelmää vertailtaessa resiinipohjaisella pinnoitteella pinnoitetut hampaat karioituivat vähemmän kuin lasi-ionomeerilla pinnoitetut. Lasi-ionomeerilla pinnoitetuissa hampaissa pinnoitteen retentiolla oli vaikutusta hampaan karioitumiseen; dentiinikariesta kehittyi useammin hampaisiin joista pinnoite oli kokonaan irronnut kuin hampaisiin joiden pinnoite oli vain osittain irronnut. Valtakunnallisen pinnoitekyselyn perusteella Suomen terveyskeskuksista yli puolet käytti systemaattisesti pinnoitteita v.2001. Pinnoitepäätökset olivat kuitenkin vaihtelevia sekä terveyskeskusten välillä että yksittäisten terveyskeskusten sisällä, eikä varsinaista yhtenäistä pinnoitekäytäntöä ollut havaittavissa.