Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä Suomen peruskouluissa on lisääntynyt voimistuen 1990-luvulta lähtien, ja tämä kehitys on jatkunut näihin päiviin saakka. Väestöennusteissa ennakoidaan yleisesti maahanmuuton kehittyvän lähivuosikymmeninä maastamuuttoa voimakkaammin. Valtakunnantason tavoitteena on, että maahanmuuttajat täyttävät sen työvoimavajeen, joka syntyy ikääntyvän suomalaisväestön siirtymisestä eläkkeelle. Tähän astiselle muutolle on ollut ominaista, että se tapahtuu perheittäin. Tästä johtuen perheiden kouluikäiset lapset aloittavat koulunkäyntinsä tai jatkavat koulunkäyntiään täällä. Samalla he saavat ensikosketuksensa suomalaisissa kouluissa tapahtuvaan koulukiusaamiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää maahanmuuttajaoppilaan osallisuutta koulukiusaamisessa. Teoriaosuudessa tarkasteltavana on toisaalta maahanmuuttajaoppilas ja toisaalta koulukiusaamisilmiö. Empiriaosuus pyrkii selvittämään, minkälaisia yhteyksiä näillä kahdella asialla on keskenään.
Tutkimukseen osallistui kuuden turkulaisen alakoulun kaikki kolmas ja viidesluokkalaiset oppilaat (N=633) yhteensä 26 koululuokasta. Otos muodostui 526 suomalaisesta ja 107 maahanmuuttajataustaisesta oppilaasta. Aineisto kerättiin survey-tutkimukselle tyypilliseen tapaan kyselylomaketta käyttäen.
Koulukiusaaminen on oppilaiden käsityksistä muodostettujen tulosten perusteella monikulttuurisissa kouluissa varsin yleinen ilmiö. Noin joka neljäs kaikista tutkimukseen osallistuneista oppilaista kiusasi muita oppilaita usein. Uhriksi itsensä kokevien määrä oli tätäkin suurempi. Kiusaajana tai uhrina oli useammin maahanmuuttaja kuin suomalainen oppilas. Monikulttuurisissa kouluissa koulukiusaamista ei tapahtunut vain valtaenemmistöön tai etniseen vähemmistöön kuuluvien välillä, vaan myös yli etnisten vähemmistörajojen tai saman vähemmistön sisällä. Kolmasosa maahanmuuttajista uskoi itsekin maahanmuuttajan kiusaavan pikemmin toista maahanmuuttajaa kuin suomalaista oppilasta. Kiusaamisilmiö liittyy erityisesti maahanmuuttajapoikiin. Heistä puolet ilmoitettiin nimeltä kiusaajiksi tai kiusaamisen uhreik-si. Suomalaisista pojista kolmasosa nimettiin kiusaajaksi tai uhriksi. Maahanmuuttajatytöistä joka viides kiusasi ja joka kolmatta kiusattiin. Suomalaisista tytöistä joka kymmenes oli kiusaaja ja joka viides oli kiusaamisen uhrin asemassa. Vaikka koulukiusaamista tapahtuu, siitä vaietaan sekä kotona että koulussa. Aikuisille kiusaamisesta ei haluta kertoa. Maahanmuuttajaoppilas kertoo itseensä kohdistuneesta kiusaamisesta suomalaista useammin opettajalleen kuin vanhemmilleen. Suomalainen oppilas luottaa vanhempiinsa opettajaa enemmän.
Tulosten perusteella näyttää kiusaamista tapahtuvan erityisen paljon välituntien aikana. Suomalaiset ja maahanmuuttajaoppilaat olivat yksimielisiä välituntiin liittyvästä uhkatekijöistä ja siitä, että samat kiusaajat toistuvasti suorittavat ryhmänä väkivaltaisia tekojaan. Joka neljäs maahanmuuttajaoppilas ja joka seitsemäs suomalainen pelkää joutuvansa kiusatuksi välitunnilla.
