| Nimeke: | The Principle on Employee Protection in a Merger and a Transfer of an Undertaking |
| Tekijä: | Lamponen, Helena |
| Muu tekijä: | Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, yksityisoikeuden laitos Helsingfors universitet, juridiska fakulteten, institutionen för privaträtt University of Helsinki, Faculty of Law, Department of Private Law |
| Päiväys: | 2009-02-07 |
| Taso: | Väitöskirja (monografia) |
| Tiivistelmä: | Väitöskirjassa ”The Principle on Employee Protection in a Merger and a Transfer of an Undertaking” (Työntekijän suojeluperiaate sulautumisessa ja liikkeen luovutuksessa) on tutkittu työntekijöiden suojeluperiaatteen toteutumista työntekijöiden taloudellisten oikeuksien alueella ja työntekijöiden asemaa kansallisen tason sulautumisessa ja liikkeen luovutuksessa. Tutkimus kuuluu kauppaoikeuden, erityisesti yhtiöoikeuden, ja työoikeuden alaan. Keskeinen tutkimuskohde on EU-lainsäädäntö ja sen vaikutukset Suomen, Ruotsin ja Iso-Britannian lainsäädäntöön. Tutkimusmenetelmiä ovat oikeussosiologia, lainoppi tulkitsevassa ja vaihtoehtoisessa muodossa ja oikeusvertailu. Myös historiaa, liiketaloustiedettä ja psykologiaa on käytetty.
Yritysjärjestelyistä yli 80 % tehdään kansallisina, oman maan rajojen sisäpuolella. Niistä yli 50 %, jopa yli 70 % epäonnistuu. Asetettuja tavoitteita ei saavuteta. Niillä on kuitenkin henkilöstön asemaan huomattavia vaikutuksia. Ne johtavat usein irtisanomisiin ja työsuhteen ehtojen heikennyksiin. Työntekijät eivät ole tutkimuksen kohteena olevien oikeustoimien osallisia. Sulautumisessa osallisen asema on osakkeenomistajilla, velkojilla ja johdolla. Työntekijät ovat osallisia tutkimuksen kohteena olevien oikeustoimien seuraamuksissa. Yritysjärjestelyjä koskeva työlainsäädäntö rakentuu työntekijöiden suojeluperiaatteelle. Se tähtää työsuhteiden jatkumiseen sellaisenaan. Työnantajan liikkeenjohtovallan nojalla liiketaloudellisin perustein lainsäädäntö mahdollistaa vaivattomasti irtisanomiset ja työsuhteen ehtojen heikennykset. Työntekijöiden taloudellisten etuuksien suoja on käytännössä heikko. Suomessa ja Iso-Britanniassa työntekijöiden asemaan vaikuttaa tiedottamis- ja kuulemismenettelyjen ajoitus ja se, että työnantajan liikkeenjohto-oikeuden piirissä olevat asiat ovat menettelyjen ulkopuolella. Tutkimuksen johtopäätös on, että tutkimuksen kohteena olevalla alueella sen tarkastelemat lainsäädännölliset mekanismit ovat pitkälti vesittäneet työntekijöiden suojeluperiaatteen työntekijöiden taloudellisten etuuksien alueella. Yritysjärjestelyjen oikeusvaikutukset rinnastuvat käytännössä usein yritystoiminnan lopettamisen oikeusvaikutuksiin. Työntekijöiden näkökulmasta sulautumisessa ja liikkeenluovutuksessa toteutuva yleisseuraanto onkin muokattu versio yleisseuraannosta. Viime aikoina on toteutettu lainsäädäntö- ja sopimusmuutoksia, joilla voidaan parantaa havaittua epätasapainoa. Näistä todettakoon yhteistoiminnan korostaminen työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Toinen esimerkki on Suomen yt-lainsäädännön henkilöstösuunnitelmat koulutustavoitteineen. Niillä voidaan ennakoivasti lisätä työntekijöiden ammatillisia valmiuksia. Kolmas toimenpideryhmä ovat Suomen ja Ruotsin muutosturvamallit. Neljäntenä esimerkkinä mainittakoon Iso-Britannian osakeyhtiölainsäädännössä oleva velvoite huomioida yhtiön päätöksenteossa, edistettäessä yrityksen menestystä sen jäsenten hyväksi, työntekijöiden intressit. Väitöskirjassa esitetään lainsäädäntötoimenpiteitä rakennemuutosten hallintaan. Esityksissä yhdistyvät tarpeet kehittää yritysten hyvää hallintotapaa ja lisätä yritysjärjestelyjen onnistumista. Esitetään yhtiöoikeudellisten yleisperiaatteiden uudelleen määrittelyä, myös EU-tasolla. Tämä kattaa osakeyhtiön tarkoituksen, keskeiset sidosryhmät ja johdon velvoitteet. Työntekijöiden asemaa heikentää osakeyhtiössä vallitseva osakkeenomistajien oikeuksien ja velvollisuuksien epäsuhta. Osakkeenomistajilla on oikeuksia, mutta ei juuri velvollisuuksia osakeyhtiön muihin sidosryhmiin, esimerkiksi työntekijöihin nähden. Työntekijöiden merkitys tietoon perustuvassa taloudessa on merkittävä. Työntekijöiden tuotantopanosten ja osakkeenomistajien sijoitusten rinnastamista pidetään perusteltuna, niiden taloudellisen luonteen vuoksi. Tällä on merkitystä määriteltäessä yrityksen keskeisiä sidosryhmiä ja niiden keskinäisiä oikeuksia ja velvollisuuksia. Uudelleenarvioinnin seurauksena työntekijöiden asemaa voitaisiin vahvistaa sulautumismenettelyssä. Tutkimuksen kohteena olevaa lainsäädäntöä leimaa reaktiivisuus. Siinä painottuu työtekijöiden rooli muutokseen sopeutumisessa. Lainsäädännön ennakoitavuutta esitetään parannettavaksi. Esitetään eurooppalaista kehyslainsäädäntöä edistämään työntekijöiden ammatillista kehittymistä. Tuetaan esitystä eurooppalaiseksi muutosturvamalliksi. Sulautumismenettelyn aineistoa esitetään vahvistettavaksi. Sulautumista koskevassa aineistossa huomioidaan oikeustoimen käytännön toteutus ja sen vaikutukset yrityksen asemaan tuotemarkkinoilla ja työntekijöiden asemaan. Työntekijöiden työsuhdeturvaa esitetään parannettavaksi. |
| Avainsanat: | oikeustiede |
| Näytä kaikki kuvailutiedot | |