| Nimeke: | Aivojen jännitevasteiden rekisteröinti useaan äänen piirteeseen yhdellä mittauskerralla terveillä musiikkileikkikoulua käyvillä kaksivuotiailla |
| Muu nimeke: | Recording ERPs to several sound features in one recording session in healthy two-year-olds attending a musical playschool |
| Tekijä: | Niinikuru, Riikka |
| Muu tekijä: | Helsingfors universitet, beteendevetenskapliga fakulteten, psykologiska institutionen University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Psychology Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, psykologian laitos |
| Päiväys: | 2008-03-18 |
| Taso: | Pro gradu |
| Tiivistelmä: | Kuulon häiriöiden havaitseminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on tärkeää lapsen kehityksen kannalta. Pienten lasten tutkiminen käyttäytymiseen perustuvilla menetelmillä on kuitenkin usein vaikeaa. Aivosähkökäyrällä (elektroenkefalografia, EEG) rekisteröitävien tapahtumasidonnaisten jännitevasteiden (ERP, engl. event-related potential) avulla tapahtuvassa tutkimuksessa ei vaadita tarkkaavaisuutta tai lapsen omaa toimintaa. Etenkin lasten jännitevastetutkimuksessa on tärkeää, että mittauksen kesto ei ole liian pitkä. MMN-vasteen (poikkeavuusnegatiivisuus, engl. mismatch negativity) rekisteröimiseen on kehitetty uusi, nopeampi ns. optimi-koeasetelma, jonka avulla voidaan mitata jännitevasteita useaan äänen piirteeseen yhdellä mittauskerralla. Tämä lyhentää mittaukseen kuluvaa aikaa huomattavasti. Koeasetelmaa on tähän mennessä käytetty aikuisten ja kouluikäisten lasten tutkimisessa. Tässä tutkimuksessa selvitetään, voidaanko uuden koeasetelman avulla mitata jo kaksivuotiailta lapsilta MMN-, LDN- (myöhäinen erotteleva negatiivisuus, engl. late discriminative negativity) ja P3a-vasteita.
Tutkimuksen vakioärsyke (p=0.50) oli 200 ms kestävä harmoninen ääni, joka koostui kolmesta taajuuskomponentista (500, 1000 ja 1500 Hz) ja oli voimakkuudeltaan 80 dB. Voimakkuuspoikkeamat (p=0.067) olivat voimakkuudeltaan 6dB vakioääntä hiljaisempia tai voimakkaampia. Taajuuspoikkeamat (p=0.112) olivat perustaajuudeltaan 550 tai 454.4 Hz (pieni), 625 tai 400 Hz (keskikokoinen) tai 750 tai 333.3 Hz (suuri taajuuspoikkeama). Kestopoikkeamat (p=0.112) olivat kestoltaan 175 ms (pieni), 150 ms (keskikokoinen) tai 100 ms (suuri kestopoikkeama). Suuntapoikkeama (p=0.067) esitettiin vain joko vasemman- tai oikeanpuoleisesta kaiuttimesta. Taukopoikkeamassa (p=0.067) oli 5 ms äänetön tauko äänen keskellä. Tutkimukseen osallistui 17 lasta, joista jatkoanalyyseihin saatiin 12 lapsen aineisto. Kaikille poikkeamatyypeille havaittiin jännitevasteita. MMN-vasteet olivat merkitseviä kesto- ja taukopoikkeamille. LDN-vasteet olivat merkitseviä suurelle kestopoikkeamalle ja kaikille muille poikkeamatyypeille. Merkitseviä P3a-vasteita ei havaittu. Tulokset viittaavat optimi-koeasetelman käytön olevan mahdollista kaksivuotiailla lapsilla. Tällä koeasetelmalla aineistoa voidaan kerätä useiden äänten piirteiden suhteen lyhyemmässä ajassa kuin aiemmin käytetyillä koeasetelmilla. |
| Näytä kaikki kuvailutiedot | |