The Quality of Paediatric Nursing Care - Children’s Perspective

Abstract

<b>Hoitotyön laatu - lasten näkökulma</b> Tämän kolmivaiheisen tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla lasten odotuksia ja arviointeja lasten hoitotyön laadusta sekä kehittää mittari kouluikäisille sairaalassa oleville lapsille laadun arviointiin. Perimmäisenä tavoitteena oli lasten hoitotyön laadun kehittäminen sairaalassa. Ensimmäisessä vaiheessa 20 alle kouluikäistä (4-6v) sekä 20 kouluikäistä (7-11v) lasta kuvailivat odotuksiaan lasten hoitotyön laadusta. Aineisto kerättiin haastattelulla ja lasten piirustusten avulla, sekä analysoitiin sisällön analyysilla. Lasten odotukset lasten hoitotyön laadusta kohdistuivat hoitajaan, hoitotyön toimintoihin ja ympäristöön, fyysinen ympäristö korostui piirustuksissa.

Ensimmäisen vaiheen tulosten, aikaisemman kirjallisuuden sekä Leino-Kilven “HYVÄ HOITO” mittarin pohjalta kehitettiin “Lasten Hoidon Laatu Sairaalassa” (LHLS) mittari ja testattiin sen psykometrisiä ominaisuuksia tutkimuksen toisessa vaiheessa. Mittaria kehitettiin ja testattiin kolmen vaiheen kautta. Aluksi asiantuntijapaneeli (n=7) arvioi mittarin sisältöä. Seuraavaksi mittari esitestattiin kahdesti kouluikäisillä sairaalassa olevilla lapsilla (n=41 ja n=16), samassa vaiheessa myös viiden lastenosaston hoitajat (n=19) yhdessä arvioivat mittarin sisältöä sekä 8 lasta. Lopuksi mittaria testattiin kouluikäisillä lapsilla (n=388) sairaalassa sekä hoitajat (n=198) arvioivat mittarin sisällön validiteettia. Mittarin kehittämisen aikana päälaatuluokkien: hoitajan ominaisuudet, hoitotyön toiminnot ja hoitotyön ympäristö Cronbachin alfa kertoimet paranivat. Pääkomponentti analyysi tuki mittarin hoitotyön toimintojen ja ympäristön alaluokkien teoreettista rakennetta.

Kolmannessa vaiheessa “Lasten Hoidon Laatu Sairaalassa” (LHLS III, versio neljä) mittarilla kerättiin aineisto Suomen yliopistosairaaloiden lastenosastoilta kouluikäisiltä 7-11 -vuotiailta lapsilta (n=388). Mittarin lopussa lapsia pyydettiin lisäksi kuvailemaan kivointa ja ikävintä kokemustaan sairaalahoidon aikana lauseen täydennystehtävänä. Aineisto analysoitiin tilastollisesti sekä sisällön analyysilla. Lapset arvioivat fyysisen hoitoympäristön, hoitajien inhimillisyyden ja luotettavuuden sekä huolenpidon ja vuorovaikutustoiminnot kiitettäviksi. Lapset arvioivat hoitajien viihdyttämistoiminnot kaikkein alhaisimmiksi. Lapsen ikä ja sairaalantulotapa olivat yhteydessä lasten saamaan tiedon määrään. Lasten kivoimmat kokemukset liittyivät ihmisiin ja heidän ominaisuuksiinsa, toimintoihin, ympäristöön sekä lopputuloksiin. Ikävimmät kokemukset liittyivät potilaana oloon, tuntemuksiin sairauden oireista sekä erossaoloon, hoitotyön fyysisiin toimintoihin sekä ympäristöön.

Tutkimuksen tulokset osoittavat lasten olevan kykeneviä arvioimaan omaa hoitoaan ja heidän näkökulmansa tulisi nähdä osana koko laadun kehittämisprosessia parannettaessa laatua käytännössä todella lapsilähtöisemmällä lähestymistavalla. “Lasten Hoidon Laatu Sairaalassa” (LHLS) mittari on mahdollinen väline saada tietoa lasten arvioinneista lasten hoitotyön laadusta, mutta mittarin testaamista tulisi jatkaa tulevaisuudessa

The purpose of this three-phase study was to describe children’s expectations and evaluations concerning the quality of paediatric nursing care and to develop a quality instrument for hospitalized school-age children. The aim of the study was to improve the quality of paediatric nursing in hospital.

In the first phase, data were collected through theme interviews and children’s drawings from 20 preschool-age children (4 to 6 years) and 20 school-age children (7 to 11 years). The data were analysed by using content analysis. The children’s expectations concerning the quality of nursing care were related to the nurse, nursing activities and environment; the physical environment was emphasized in drawings.

On the basis of the results of the first phase, as well as earlier literature and Leino-Kilpi’s “Good Nursing Care” Scale, the instrument “Child Care Quality at Hospital” (CCQH) was developed and its psychometrics tested in the second phase. First, an expert panel (n=7) assessed the content of the instrument. Second, the instrument was pilot-tested twice by collecting data from hospitalized school-age children (n=41 and n=16); in the same step the content validity of the instrument was assessed by nurses (n=19) from five wards together and by children (n=8). Finally, the instrument was tested with hospitalized school-age children (n=388), and nurses (n=198) assessed the content validity of the instrument. During the development process of the instrument, the main quality categories - nurse characteristics, nursing activities, and nursing environment Cronbach’s alpha values - improved. The principal component analysis supported the theoretical construct of the subcategories in nursing activities and environment.

In the third phase, data were collected with the CCQH III (version four) from the paediatric clinics of the five university hospitals in Finland from school-age children (n=388) aged 7 to 11. At the end of the instrument there were two sentence completions in which children were asked to describe their best and worst experiences during hospitalization. The data were analysed using statistical methods and content analysis. The children rated the physical nursing environment, nurses’ humanity and trustworthiness, and caring and communication as excellent. They gave the lowest ratings to nurses’ entertainment activities. The age of the child and type of admission were both related to the amount of information they received. Children’s best experiences were related to people, their characteristics, activities, environment and outcomes. The worst experiences were related to being a patient, feelings related to symptoms of illness and separation, the physical care and treatment activities of nursing and to environment.

The study showed that children are capable of evaluating their care, and their perspectives should be seen as part of the entire quality development process to improve quality in practice with a more genuinely child-centred approach. The instrument CCQH is a potential tool for obtaining knowledge about children’s evaluations of the quality of paediatric nursing care, but more testing should be done in the future. Keywords: paediatric nursing, quality of nursing care, quality of health care, child, instrument