Rechtsvergleichung als Konfliktvergleich : Das deutsche Informationsfreiheitsgesetz aus Perspektive des US-amerikanischen und finnischen Rechts

Abstract

The doctoral dissertation deals with conflicts between access rights to public information and other legally protected interests, such as trade secrets or national security in comparative perspective. While the dissertation develops an own approach to comparative law, it focuses on the German Informationsfreiheitsgesetz (IFG) in substance matters. The German IFG is contrasted with two other laws, namely the Finnish Julkisuuslaki (JL) and the Freedom of Information Act (FOIA) of the USA.

After a brief introduction, a methodological chapter takes up the most essential question of comparative law: How to compare? The methodology is developed by analysing two challenges of comparative law. The first challenge is presented by what I term the off-the-shelf critique, i.e. a critique that applies to all comparative legal monographs. Comparing law can never fully succeed because it can always be attacked for being too shallow or for including too many details. There is no happy medium. The second critique is more fundamental and denies the possibility of meaningful comparison at all, mainly for epistemological reasons. This doctoral dissertation deals with those problems in the following way. To begin with, access to documents is defined narrowly. Secondly, the legal culture is seen as a key to understand different freedom of information laws. Further, before starting to compare, a neutral description of the Act in question is done. Fourthly, throughout the work I point the reader to the idiosyncrasy of the legal terms of different jurisdictions by e.g. marking the terms in italics. Finally and most importantly, I will concentrate on conflicts of different legally protected interests.

The FOIA of the USA and the Finnish JL are analysed according to this methodology. Both chapters start with an analysis of the legal culture influencing access to information and go on to outline the main characteristics of the respective Acts. The main part of those chapters is devoted to an analysis of five central conflicts. Those conflicts concern national security, procedural rights, privacy, trade secrets and challenges of administrative procedure with access rights of citizens. The last chapter applies the same methodology to the German IFG, and compares this law with the findings of the FOIA of the USA and the Finnish JL in order to answer the question whether the German act is up to the international standard. In the dissertation, freedom of information laws are classified in three categories. While the FOIA and especially the JL have evolved to the highest categories, the IFG has several weaknesses that make it poorly fit for the information age.

Väitöskirja käsittelee julkisen tiedon avoimuuden ja muiden lainsäädännöllä suojattujen intressien kuten liikesalaisuuksien ja kansallisen turvallisuuden välisiä konflikteja. Tutkimuksessa analysoidaan ja kritisoidaan Saksan Informationsfreiheitsgesetz-lakia (IFG) sekä kehitetään oma näkökulma vertailevaan oikeustieteeseen, erityisesti konfliktien analyysiin eri oikeuskulttuureissa vertailevan tutkimuksen lähtökohtana. Saksan IFG-lakia verrataan kahteen muuhun lakiin, Suomen Julkisuuslakiin (JL) ja Yhdysvaltain Freedom of Information Act -lakiin (FOIA). Lyhyttä johdantoa seuraa metodiluku, jossa otetaan esiin vertailevan oikeustieteen keskeisin kysymys: Miten voimme varmistaa, että emme vertaa omenia ja appelsiineja, kun vertailemme eri oikeusjärjestelmien lakeja? Metodologiaa kehitellään analysoimalla kahta vertailevan oikeustieteen haastetta. Ensimmäinen haaste on ns. off-the-shelf-kritiikki, joka pätee kaikkiin vertailevan oikeustieteen monografioihin. Lakien vertaileminen ei voi koskaan onnistua täysin, koska sitä voidaan aina syyttää pinnallisuudesta tai liiallisesta yksityiskohtaisuudesta. Ei ole olemassa sopivaa keskitietä. Toinen kritiikki on perustavanlaatuisempi ja kiistää merkityksellisen vertailun kokonaan.

Väitöskirja käsittelee näitä kysymyksiä seuraavasti: Ensiksi, asiakirjojen saatavuus määritellään kapeasti. Toiseksi, oikeuskulttuuri on keskeisessä asemassa eri julkisuuslakien ymmärtämisessä. Kolmanneksi, ennen vertailua kukin laki kuvaillaan neutraalisti. Neljänneksi, tutkimuksessa painotetaan vieraissa oikeusjärjestelmissä esiintyvien oikeudellisten termien erityisyyttä. Lopuksi, mikä tärkeintä, keskitytään konflikteihin eri oikeudellisten intressien välillä. Toisin sanoen, tutkimuksessa analysoidaan konflikteja, ei lakeja.

Yhdysvaltain FOIA ja suomalainen JL analysoidaan edellä kuvatulla tavalla. Kumpikin näitä lakeja käsittelevistä luvuista alkaa tiedon julkisuuteen vaikuttavan oikeuskulttuurin analyysillä ja jatkuu kyseisten lakien pääpiirteiden kuvaamisella. Lukujen pääasiallinen sisältö keskittyy viiden keskeisen konfliktin analyysiin. Nämä konfliktit ovat kansallinen turvallisuus, prosessuaaliset oikeudet, yksityisyys, liikesalaisuudet ja hallinnollisten prosessien kohtaamat haasteet kansalaisten tiedontarpeessa. Viimeisessä luvussa sovelletaan samaa metodia Saksan IFG:iin ja IFG-lakia verrataan FOIA:iin ja JL:iin sekä analysoidaan, onko Saksan julkisuuslainsäädäntö kansainvälisten standardien mukainen. Vastaus on kielteinen, sillä IFG ei vastaa tietoyhteiskunnan tarpeisiin.