Kouluromaanien opettajakuva 1930-luvulta 1990-luvulle : ihanteellisia, kapinallisia ja oman tien kulkijoita

Abstract

The aim of this research is to define what kind of characters and images of teachers appear in Finnish school novels describing social changes and educational political reform from the 1930s to the 1990s written by teachers, particularly grammar school teachers. As comparison material, I use school novels written by Swedish school teachers, in which the changes in Swedish society and educational system and their expressions in the characters of teachers of the school novels are studied. The main focus of my study is centred particularly on school novels in which the images of grammar school teachers are described during times of school reform. From these starting points, the main objectives of the study are novels written by Finnish school teachers Anneli Toijala and Sampo Haahtela and Swedish school teacher Hugo Swensson, who was inspired by Haahtela.

The research is qualitative multidisciplinary case analysis. The research method is content analysis, and the approach is hermeneutic. The research is divided into eight main chapters. After the introduction I introduce the essential concepts of my research. In the third main chapter I define the research function. In that context, besides the research objectives, I introduce former research on character description in literature, I define the methodological solutions with grounds and present the research material. Both literary research methods and sociological terminology are applied in the research alongside with pedagogical research.

The research results show that images of teachers are diverse. At one end of the spectrum these represent immature pictures of teachers withdrawn into the routines of everyday life; at the other, they advance and reflect the reformist teacher. This becomes clearly evident when comparing the teacher "monsters" of the classic authors to the educational optimists at the end of the 20th century. The results show that the images of teachers in school novels are almost without exception coherent, psychologically credible and consistent, and hardly any different from the images of teachers in the Swedish school novels used as comparison material. On the contrary, plenty of similarities are found. The comprehensive school reform, educational political discourse and teachers' feelings are realistically clarified in the school novels that describe the period.

Keywords: literature image, school reform, school novel, teacher image, reflection, internal co-operation in school

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia opettajan henkilöhahmoja, opettajakuvia ilmenee opettajien, erityisesti oppikoulunopettajien kirjoittamissa suomenkielisissä kouluromaaneissa, joissa kuvataan 1930–1990-lukujen yhteiskunnallisten muutosten ja koulutuspoliittisten uudistusten aikoja. Vertailuaineistona käytin Ruotsin koululaitoksen opettajien kirjoittamia kouluromaaneja, joissa vastaavasti tarkastellaan ruotsalaisessa yhteiskunnassa ja koululaitoksessa tapahtuneita muutoksia ja niiden heijastumia kouluromaanien opettajien henkilöhahmoissa. Tutkimukseni päähuomio kiinnittyi erityisesti sellaisiin kouluromaaneihin, joissa oppikoulunopettajan henkilökuvaus kohdentuu koulunuudistuksen aikaan, eli Suomessa 1960−1970-lukuun ja Ruotsissa 1930–1940-lukuun. Näistä lähtökohdista tutkimuksen pääkohteina olivat suomalaisten opettajien Anneli Toijalan ja Sampo Haahtelan kouluromaanit sekä Haahtelan innoittajana toimineen ruotsalaisen opettaja Hugo Swenssonin kouluromaanit.

Analysoidut kouluromaanit ovat aihepiireiltään realistisia kouluromaaneja, joissa toimintaympäristönä on fiktiivinen kouluyhteisö opettajineen ja oppilaineen ja kouluyhteisön kokonaisvaltainen toiminta. Romaanien kouluyhteisöissä henkilöhahmot kehittyvät moniäänisessä todellisuudessa vuoropuheluin ja kanssakäymisin. Tämä ilmenee erityisesti koulunuudistuksia ja kasvatustavoitteita koskevissa kuvauksissa ja koulutuspoliittisissa keskusteluissa ja mielipiteissä puolesta ja vastaan. Kouluromaanien päähenkilöt vaikuttavat ja kehittyvät yhdessä koulumaailman tapahtumien kanssa heijastaen näin kouluhistoriallista kehitystä. Tutkimustulokset osoittavat opettajakuvien olevan kirjoltaan moninaisen ja edustavan toisessa ääripäässä ammatissaan kehittymätöntä, arkirutiineihinsa vetäytynyttä opettajakuvaa ja toisessa ääripäässä ammatissaan kehittyvää ja uudistusmielistä opettajakuvaa. Opettajakuvien ovat lähes poikkeuksetta psykologisesti uskottavia. Yhtäläisyydset vertailuaineistona oleviin ruotsalaisten kouluromaanien opettajakuviin ovat selkeät. Esille nousevat yhtäältä niin ihanteelliset, maltilliset kuin kapinallisetkin uudistajat kuin toisaalta muutoksiin kriittisesti suhtautuvat säilyttäjät sekä isona ryhmänään sivusta seuraajat, jotka eivät sano omaa mielipidettään suhtautumisestaan tulevaan koulunuudistukseen. Peruskoulun suunnitteluvaihe herättää pelonsekaisia tuntemuksia opettajan aseman heikkenemisestä ja byrokratian lisääntymisestä. Oman lisänsä keskusteluun tuo kouludemokratia vahvoine poliittisine latauksineen.

Avainsanat: kirjallisuuden henkilökuva, koulunuudistus, kouluromaani, opettajakuva, reflektio, koulun sisäinen yhteistoiminta.