Balancing Social Citizenship and New Paternalism : Finnish activation policy and street-level practice in a comparative perspective

Abstract

The study examines the origin and development of the Finnish activation policy since the mid-1990s by using the 2001 activation reform as a benchmark. The notion behind activation is to link work obligations to welfare benefits for the unemployed. The focus of the thesis is policy learning and the impact of ideas on the reform of the welfare state. The broader research interests of the thesis are summarized by two groups of questions. First, how was the Finnish activation policy developed and what specific form did it receive in the 2001 activation reform? Second, how does the Finnish activation policy compare to the welfare reforms in the EU and in the US? What kinds of ideas and instruments informed the Finnish policy? To what extent can we talk about a restructuring or transformation of the Nordic welfare policy?

Theoretically, the thesis is embedded in the comparative welfare state research and the concepts used in the contemporary welfare state discourse. Activation policy is analysed against the backdrop of the theories about the welfare state, welfare state governance and citizenship. Activation policies are also analysed in the context of the overall modernization and individualization of lifestyles and its implications for the individual citizen. Further, the different perspectives of the policy analysis are applied to determine the role of implementation and street-level practice within the whole. Empirically, the policy design, its implementation and the experiences of the welfare staff and recipients in Finland are examined.

The policy development, goals and instruments of the activation policies have followed astonishingly similar paths in the different welfare states and regimes over the last two decades. In Finland, the policy change has been manifested through several successive reforms that have been introduced since the mid-1990s. The 2001 activation reform—the Act on Rehabilitative Work Experience—illustrates the broader trend towards stricter work requirements and draws its inspiration from the ideas of new paternalism. The ideas, goals and instruments of the international activation trend are clearly visible in the reform. Similarly, the reform has implications for the traditional Nordic social policies, which incorporate institutionalised social rights and the provision of services.

Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisen aktivointipolitiikan kehittymistä ja sisältöä 1990-luvun puolivälistä alkaen politiikan oppimisen käsitteen avulla. Aktivointipolitiikalla tarkoitetaan sosiaaliturvaan liitettyjä velvollisuuksia ja työhön aktivoivia ehtoja. Sosiaaliturvan aktivointi on ollut kansainvälisen hyvinvointipolitiikan keskeinen trendi 1990-luvun alusta alkaen. Useimmissa hyvinvointivaltioissa kansalaisten oikeus sosiaaliturvaan on liitetty velvollisuuteen osallistua aktivoiviin toimenpiteisiin ja sitoutua sopimuksin ja suunnitelmin työllistymisen edistämiseen. Tutkimuksessa analysoidaan miten tämä hyvinvointiparadigman muutos näkyy suomalaisessa hyvinvointipolitiikan kehityksessä.

Teoreettisesti tutkimuksessa analysoidaan hyvinvointiajattelun muutoksen taustatekijöitä ja aktivointi-ideoiden alkuperää Yhdysvalloissa ja Euroopassa sekä ideoiden siirtymistä maasta toiseen politiikan oppimisen vaikutuksesta. Empiirisesti analysoidaan vuonna 2001 voimaantulleen aktivointiuudistuksen, lain kuntouttavasta työtoiminnasta, tavoitteita ja tavoitteiden toteutumista paikallistasolla, lakia toteuttavien työntekijöiden näkemyksiä ja lain kohteena olevien kansalaisten kokemuksia uudistuksesta. Tutkimus tuottaa tietoa kansainvälisen hyvinvointiajattelun muutoksesta, sen heijastumisesta suomalaiseen hyvinvointipolitiikkaan sekä sosiaalipoliittisten uudistusten toimeenpanoon vaikuttavista tekijöistä.

Tutkimuksessa osoitetaan, kuinka Yhdysvalloista 1980-luvun puolivälissä käynnistynyt hyvinvointivaltiokriittinen keskustelu ja sen uutta paternalismia edustavat ideat näkyvät niin eurooppalaisessa kuin suomalaisessa aktivointipolitiikassa. Aktivointipolitiikan yleistyminen, samanlaiset tavoitteet ja toimintamallit viittaavat kansainväliseen politiikan oppimiseen ja aktivointi-ideoiden siirtymiseen maasta toiseen. Suomessa vuoden 2001 lakiuudistus liittää uuden paternalismin mukaisesti sosiaaliturvan velvollisuuteen osallistua sanktioiden uhalla työllistymistä edistävään toimintaan, korostaen samalla kansalaisten lakiin kirjattuja sosiaalisia oikeuksia ja oikeutta työllistymistä edistäviin palveluihin.