The effect of interrogative function on intonation in spontaneous and read Finnish

Abstract

Goals This study aims to map the effect of interrogative function on the intonation of spontaneous and read Finnish. Earlier research shows that the most prominent feature in Finnish question intonation is an appeal to the listener. Question word questions typically start with a high peak which is followed by falling intonation. In yes/no questions, F0 remains on a high level until the word carrying sentence stress and then falls. Final rises are mainly found in intonation clichés such as "Ai mitä?" ("What?") These earlier results are based on read speech and enacted dialogues. In this study, questions and statements found in spontaneous dialogues were compared. These utterances were also compared with read versions of the same utterances. Fundamental frequency values were compared using a mixed model. Contours were also grouped using auditory and visual inspection. Thus it was possible to compare frequencies of contour types according to utterance type and speech style. The position of questions in the F0 distribution of the whole material was also investigated in this study.

Method The material consisted of four spontaneous dialogues and their read versions. The speakers were young adults from the Helsinki metropolitan area, four females and four males. The whole material was first divided into broad dialogue function categories arising from the material and F0 curves were calculated for each category. After this, 277 questions and 244 statements were selected for closer inspection. Values reflecting F0 distribution and contour shape were measured from the F0 contours of these utterances. A mixed model was used to analyse the differences. Utterance type, question type, speech style and speaker gender were used as fixed effects. The frequencies of F0 contour types were compared using a Chi square test. Additional material in this study came from eight young female speakers in central Finland.

Results and conclusions In the mixed model analysis, significant differences were found both between questions and statements and between spontaneous and read speech. Generally, utterance type affected the variables reflecting contour type while speech style affected the variables reflecting F0 distribution. The effect of question type was not clearly visible. In read speech the contours resembled earlier results more closely. Speakers had different strategies in differentiating between questions and statements. In the whole material, F0 was slightly higher in questions than in statements. The effect of dialectal background could be seen in the contour types. The results show that interrogative function affects intonation in both spontaneous and read Finnish.

Tavoitteet Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten kysyvä funktio vaikuttaa spontaanin ja luetun suomen intonaatioon. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että suomen kysymysintonaatiossa voimakkaimmin ilmenevä piirre on vetoomus kuulijaan. Kysymyssanakysymyksille on tyypillistä alun korkea huippu, jonka jälkeen perustaajuus laskee. Tästä poiketen kO-kysymyksissä perustaajuus säilyy korkealla lausepainolliseen sanaan saakka ja laskee vasta sen jälkeen. Nouseva loppu esiintyy lähinnä kiteytyneissä ilmauksissa kuten "Ai mitä?" Aiemmat tulokset perustuvat lukupuhuntaan ja näyteltyihin dialogeihin. Tutkimuksessa verrattiin spontaanipuheesta löytyviä kysymyksiä ja väitteitä keskenään. Toisena vertailukohtana olivat tutkittavat lauseet lukupuhuntana. Lauseista mitattuja perustaajuusarvoja verrattiin tilastollisen monitasomallin avulla. Lisäksi kontuurit tyypiteltiin auditiivisen ja visuaalisen havainnon perusteella. Tämä mahdollisti kontuurityyppien frekvenssien vertailun lausetyypin ja puhetyylin mukaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kysymysten asemaa koko aineiston perustaajuusjakaumassa.

Menetelmät Tutkimusaineisto koostui neljästä dialogista sekä litteroitujen vuorosanojen luetuista toisinnoista. Puhujat olivat nuoria aikuisia pääkaupunkiseudulta. Kumpaakin sukupuolta edusti neljä puhujaa. Ensin koko aineisto jaettiin väljiin aineistolähtöisiin dialogifunktioluokkiin, joiden perustaajuuskäyrät laskettiin kokonaisuudessaan. Tämän jälkeen rajattiin 277 kysymystä ja 244 väitettä tarkempaa tutkimusta varten. Ilmauksista laskettiin perustaajuuskäyrät, joista mitattiin jakaumaa ja muotoa kuvastavia tunnuslukuja. Tilastollisen monitasomallin avulla etsittiin selittäviä tekijöitä näissä mittaustuloksissa esiintyviin eroihin. Selittäjinä käytettiin lause- ja kysymystyyppiä, puhetyyliä ja puhujan sukupuolta. Kontuurityyppien esiintymistä vertailtiin Khin neliötestin avulla. Täydentävänä aineistona oli lukupuhuntaa kahdeksalta keskisuomalaiselta naispuhujalta.

Tulokset ja johtopäätökset Monitasomallinnuksessa merkitseviä eroja löytyi sekä kysymysten ja väitteiden välillä että spontaanipuheen ja lukupuhunnan välillä. Lausetyypillä oli vaikutusta erityisesti kontuurin muotoon ja puhetyylillä taas perustaajuusjakaumaan. Kysymystyypin vaikutus ei tämän kokoisessa aineistossa näkynyt selvästi. Lukupuhunnassa kontuurit muistuttivat selvemmin aiempien tutkimusten tuloksia. Eri puhujilla oli erilaisia tapoja erottaa kysymykset väitteistä. Koko aineiston tasolla perustaajuus oli hieman korkeampi kysymyksissä kuin väitteissä. Murretaustan vaikutus näkyi kontuurityyppien erilaisena jakaumana keskisuomalaisilla puhujilla. Tulokset osoittavat, että kysyvä funktio vaikuttaa intonaatioon sekä spontaanissa että luetussa suomessa.