Tiedonintressit, poliittisen realismin kritiikki ja emansipatorisen realismin mahdollisuudet

Abstract

Tutkimuksessa problematisoidaan poliittisena realismina tunnettu tutkimusperinne, joka on kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa usein esitetty yhtenäisenä ja ristiriidattomana. Tutkimuksessa eksplikoidaan realismin opinkappaleet ja ennakko-oletukset keskeisten tutkijoiden kirjoitusten kautta. Tarkoituksena on ensinnäkin osoittaa, että realismin historiassa voidaan erottaa erilaisia traditioita, jotka poikkeavat toisistaan ontologisesti, epistemologisesti ja metodologisesti. Tämän jälkeen traditioita tarkastellaan kriittisen teorian metodologisesta ja tieteenfilosofisesta näkökulmasta. Tarkastelun tavoitteena on selvittää, onko kriittisen teorian oletuksiin nojaavan emansipatorisen realistisen lähestymistavan löytäminen ja kuvaaminen mahdollista.

Taustateoriana käytetään erityisesti Frankfurtin koulukuntaan liitettyä kriittistä teoriaa. Kriittinen teoria ei pyri antamaan pysyviä vastauksia ihmisen olemassaoloa ja toimintaa koskeviin ikuisiin kysymyksiin. Se katsoo vain voivansa näyttää ne spesifit sosiaaliset olosuhteet, jotka vaikuttavat eri tutkimustraditioiden kykenemättömyyteen asettaa ongelmia kokonaisvaltaisemmalla tavalla. Tutkimuskohteen luokittelun perusteena käytetään tiedonintresseihin perustuvaa jakoa. Richard Ashley on soveltanut tiedonintressin käsitettä realismin tutkimukseen ja eritellyt teknisen, käytännöllisen ja emansipatorisen realismin tutkimustraditiot. Ashleyn esittämää jakoa käytetään myös tämän työn kysymyksenasettelun lähtökohtana. Tutkimuksen lähestymistapa on lähellä tieteenfilosofiaa, jossa liikutaan käsiteanalyysin ja teoreettis-filosofisen keskustelun alueella. Käytössä on myös realisteina pidettyjen kirjoittajien tutkimuksista koostuva empiirinen aineisto.

Realismin emansipatorisen tutkimuksen mahdollisuuksia pohditaan ensin negatiivisesti, suhteessa tekniseen ja käytännölliseen realismiin. Teknisen ja käytännöllisen realismin puolueellista ja vääristävää luonnetta analysoidaan niiden sisältämien ennakko-oletusten kautta. Realismin käsitteistön kriittisen dekonstruoinnin ja analysoinnin tarkoituksena on auttaa ymmärtämään sen keskeisten elementtien muodostumista ja mahdollistaa ongelmien tarkasteleminen joustavammassa ja innovatiivisemmassa kontekstissa. Emansipatorisen realismin tutkimusohjelman positiivista määrittelyä lähestytään uudelleentulkintojen avulla. Tutkimuksessa selvitetään, voidaanko realismin teoreetikkojen kirjoituksia lukea kriittisesti tavalla, joka loisi mahdollisuuksia emansipatoriselle realismille.

Tulosten perusteella realismin eri traditioista on mahdollista esittää tulkintoja, jotka poikkeavat perinteisistä ja vallitsevaa traditiota edustamaan hyväksytyistä teksteistä. Emansipatorisia pyrkimyksiä sisältävä ja vastaavaa tiedonintressiä noudattava lähestymistapa saattaa siten olla mahdollinen esitettyjen, syvempää tutkimusta vaativien, päätelmien mukaan ja rajatussa kontekstissa. Tämän tutkimuksen valossa emansipatorisen realismin kehystä ja positiivisesti artikuloitua tutkimusohjelmaa tulisi lähestyä olemassa olevia realismin tekstejä kriittisesti uudelleen arvioiden. Lisäksi tutkimus osoittaa, että realismia ei tulisi tarkastella yhtenäisenä tutkimussuuntauksena. Kansainvälisten suhteiden käsitteellistämistapoja on useita ja kriittisen teorian mahdollistama kuviteltavissa olevien kysymyksienasettelujen laajentaminen tuo lisäarvoa tutkimukselle.