| Nimeke: | Amplified fragment length polymorphism analysis in strain typing and identification of Listeria and Clostridium species |
| Tekijä: | Keto-Timonen, Riikka |
| Muu tekijä: | University of Helsinki, Faculty of Veterinary Medicine, Department of Food and Environmental Hygiene Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos Helsingfors universitet, veterinärmedicinska fakulteten, institutionen för livsmedels- och miljohygien |
| Päiväys: | 2008-06-13 |
| Taso: | Väitöskirja (artikkeli) |
| Tiivistelmä: | DNA-pohjaiset genotyypitysmenetelmät ovat nykyään tärkeitä työkaluja bakteerien tunnistamisessa ja sukulaisuussuhteiden selvittämisessä. Eri genotyypitysmenetelmien soveltuvuudessa eri bakteerilajeille sekä erilaisiin tutkimustarkoituksiin on kuitenkin eroja. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin amplified fragment length polymorphism (AFLP) –menetelmän soveltuvuutta elintarvikevälitteisten tautia-aiheuttavien bakteerien Listeria monocytogeneksen, Clostridium botulinumin ja Clostridium perfringensin geneettiseen tyypittämiseen.
Väitöstutkimuksessa kehitettiin AFLP-menetelmästä hyvin erotteleva sovellutus L. monocytogenes, C. botulinum ja C. perfringens kantojen karakterisointiin. Menetelmän todettiin olevan hyvin toistettava, nopea sekä helppokäyttöinen. Tutkimuksessa todettiin myös, että AFLP-menetelmää voidaan käyttää apuna eri listeria- ja klostridi-lajien tunnistamisessa. Menetelmästä on hyötyä etenkin klostridi-lajien diagnostiikassa, sillä nykyisin käytössä olevat diagnostiset menetelmät ovat osin puutteellisia. Kehitetyn AFLP sovellutuksen avulla luodut AFLP-tyypitystulokset voidaan kerätä tietokantoihin, joita voidaan hyödyntää mm. epidemiologisissa tutkimuksissa, elintarviketeollisuuden kontaminaatioreittien selvittämisessä, ruokamyrkytysepidemia selvityksissä sekä listeria- ja klostridi-lajien tunnistamisessa. Väitöstyössä tutkittiin AFLP-menetelmän avulla L. monocytogeneksen kontaminaatioreittejä eineksiä valmistavassa elintarvikelaitoksessa kahdeksan vuoden aikana. Siivousrutiinien, valmistettavan tuotteen ja osastoinnin todettiin vaikuttavan tuotantoympäristön kontaminaatiotilanteeseen kuumennettuja eineksiä valmistavilla osastoilla. Osastolla, jolla valmistettiin eineksiä, joiden valmistusprosessiin ei kuulu kuumennuskäsittelyä, raaka-aineiden todettiin saastuttavan valmiita tuotteita. Siten raaka-aineiden laatuun tulisi kiinnittää erityistä huomiota kun valmistetaan eineksiä, joita ei kuumennuskäsitellä. Lisäksi tutkimuksessa osoitettiin, että tuotantolinjan rakenteelliset muutokset voivat edesauttaa elintarvikelaitosta pääsemään eroon listeriakontaminaatiosta. Tutkimuksessa selvitettiin myös elintarvikkeiden tuotantoympäristössä pitkäkestoisen (persistoivan) kontaminaation aiheuttavien sekä satunnaisesti (sporadisesti) esiintyvien L. monocytogenes –kantojen välisiä eroja AFLP- ja pulssikenttäelektroforeesi-menetelmillä. Vaikka persistoivien kantojen todettiin eroavan sporadisista kannoista, ei persistoivilla kannoilla todettu olevan yhteistä geneettistä alkuperää. |
| Avainsanat: | eläinlääketiede/elintarvikehygienia |
| Näytä kaikki kuvailutiedot | |