Tutkimus ”Ilmarisen Suomi” ja sen tekijät tarjoaa uutta tietoa ja historiallisen tulkinnan huipputeknologisen Suomen rakentamisesta sodanjälkeisenä aikana. Kirja kertoo ESKO-tietokoneen tekijöiden monipuolisesta toiminnasta sekä koneen kohtalosta 1950-luvulla. ESKOa rakennuttanut Matematiikkakonekomitea (19541960) suunnitteli laitteesta Suomen ensimmäistä tietokonetta, mutta kirjassa esitetyn tulkinnan mukaan komitealla oli myös laajempia, kansallisia ihanteita ja tavoitteita, kuten kansallisen keskuslaskutoimiston perustaminen. Varhaisia tietokoneita kutsuttiin niiden käyttöä kuvaavasti matematiikkakoneiksi.
Kirja on ensimmäinen perusteellinen esitys ja samalla ensimmäinen tutkimus ESKOsta ja sen tekijöiden hankkeesta 1950-luvulla. Matematiikkakonekomitean johdossa toimivat aikansa huipputiedemiehet Rolf Nevanlinna ja Erkki Laurila. Väitöstutkimuksessa kysytään, miten maan ensimmäisen tietokoneen hankkimista perusteltiin, mitä Matematiikkakonekomitea oikeastaan teki ja millaisia erityisesti kansallisia motiiveja koneen tekijöiden toiminta ilmaisi. Tutkimuksessa käytetään monipuolisesti arkistoaineistoa, kirjallisuutta ja haastatteluja Suomesta, Saksasta ja Ruotsista. Tarkastelussa hyödynnetään erityisesti teknologian historian ja yhteiskuntatieteellisen tieteen- ja teknologiantutkimuksen tutkimuskirjallisuutta.
Kirjassa tarkastellaan yksityiskohtaisesti sitä, miten ESKOn tekijät yhdistivät tekniikan ja kansalliset perustelut sekä rakensivat uudenlaista, teknisesti taitavaa ”Ilmarisen Suomea” yhdessä ja kilvan muiden tahojen kanssa tuottaen teknologiasta kansallista projektia suomalaisille. Matematiikkakonekomitean ja ESKO-hankkeen tutkimisen perusteella suomalaisten ja teknologian suhteesta voidaan sanoa, että tekniikasta ei vain tullut kansallinen asia suomalaisille, vaan tekniikasta nimenomaan tehtiin kansallinen projekti, joka ei suinkaan ollut erityisen yksimielinen edes sodanjälkeisenä aikana.
Tutkimuksen mukaan kotimainen komitea sai paljon aikaan ja tuotti vielä merkittävämpiä seurauksia. Näin siitä huolimatta, että ESKO valmistui pahasti myöhässä, vuonna 1960. Komitea myötävaikutti niin IBM:n menestykseen Suomessa, valtiojohtoisen tiedepolitiikan alkuun kuin Nokian edeltäjän Kaapelitehtaan elektroniikkaosaamisen syntyyn.
- - - - -
The dissertation “Building ‘Ilmarinen’sFinland’: The Committee for Mathematical Machines and computer construction as a national project in the 1950s” examines the history of information technology and nationalism in the 1950’s Finland. The study focuses on the Committee for Mathematical Machines (19541960), which was designated to acquire the country’s first computer, and its associates and asks, how was the Committee justified, especially from the perspective of the national good, and what kind of motives did the actions of the Committee manifest. The motives studied are the Committee’s goals in the field of computing, in developing science and technology in society, and in imagining Finland anew. The materials for the study consist of a multifaceted collection of sources from Finland, Sweden and Germany.
The Committee chose to duplicate a G1a computer from Göttingen, Western Germany. In Finland the computer was named ESKO. However, the copying was delayed several times and eventually produced an old-fashioned computer. In addition to building the ESKO, the Committee early on intended to create a national computing center in Helsinki. This master plan can be regarded as a scientific and technological policy prior to state involvement in such matters in Finland.
The projects of the Committee greatly benefitted the field, particularly the companies of IBM Finland and the Finnish Cable Works, which started a computing center similar to that planned by the Committee. This business unit later evolved into a part of the Nokia Corporation. The term ‘Ilmarinen’s Finland’ is used to argue that technology did not just become a ‘national project’ in postwar Finland, but was explicitly made so.
