Tacit Pedagogical Knowing: At the Core of Teacher's Professionality

Abstract

The purpose of this research was to examine class teachers' interactive pedagogical thinking and action, in other words their tacit pedagogical knowing. Tacit pedagogical knowing was defined as a process in interactive teaching situation, through which a teacher finds solutions to surprising and challenging situations, pedagogical moments, so that the lesson continues. Teachers are able to describe their tacit pedagogical knowing afterwards and also find some reasons for it as well. More specifically, the aim was to study, 1) how does a class teacher's tacit pedagogical knowing appear in teacher's actions, and 2) what kinds of contents include in class teacher's tacit pedagogical knowing.

The research material was gathered from four class teachers by videotaping their lessons and by stimulated recall interviews. In addition to this, the researcher spent a relatively long time in the research participants' classrooms. She conducted initial interviews and orientating observations by means of participant observation in order to get to know the participants and their contexts better. A phenomenologically oriented approach, which proceeded by following abductive logic, was used in the analysis procedures of the videotaped and stimulated recall data. In addition to this, correlation examinations were used in the validation of stimulated recall data analyses. The appearance of the tacit pedagogical knowing was observed in the videotaped data. The contents of tacit pedagogical knowing were defined by the analyses of stimulated recall data.

According to the research results, a class teacher's tacit pedagogical knowing appears in the maintenance of the pedagogical relation, the teacher's relation to content, and the didactical relation. The contents of class teacher's tacit pedagogical knowing were many sided. The maintenance of the pedagogical relation, the teacher's relation to content, and the didactical relation were elements of the contents as well. In addition to these, the maintenance of teacher's pedagogical authority, the maintenance of the student's role or pedagogical authority, and the awareness of the nature of the content of instruction are included in the contents of teacher's tacit pedagogical knowing. The phenomenon of tacit pedagogical knowing was observed to be clearly a process-like and relational phenomenon.

Based on the research results, a model of teacher's tacit pedagogical knowing was developed. Using the model, it is possible to illustrate the factors that are at the core of teacher's professionality. This model could be used in the context of teacher education, supervision, or in-service training.

Tutkimus kohdistui luokanopettajien interaktiiviseen pedagogiseen ajatteluun ja toimintaan, erityisesti hiljaiseen pedagogiseen tietämiseen. Hiljainen pedagoginen tietäminen määriteltiin interaktiivisessa opetustilanteessa ilmeneväksi prosessiksi, jonka myötä opettaja löytää ratkaisuja yllättäviin ja haasteellisiin tilanteisiin, pedagogisiin hetkiin, siten että oppitunti etenee. Opettaja kykenee kuvailemaan hiljaista pedagogista tietämistään jälkikäteen sekä esittämään sille myös perustelujaan. Täsmällisemmin tutkimuksessa etsittiin vastauksia kahteen tutkimuskysymykseen: 1) miten hiljainen pedagoginen tietäminen ilmenee opettajan toiminnassa? 2) millaisia sisältöjä luokanopettajan hiljaiseen pedagogiseen tietämiseen sisältyy?

Tutkimusaineisto kerättiin neljältä luokanopettajalta videoimalla heidän oppituntejaan sekä haastattelemalla heitä stimulated recall haastattelun keinoin. Tutkija oli tutkimushenkilöiden luokissa pitkähkön ajan, ja suoritti alkuhaastatteluita sekä orientoivaa observointia osallistuvan havainnoinnin keinoin, jotta tutustuisi syvällisemmin tutkimushenkilöihin sekä heidän konteksteihinsa. Sekä videoidun tutkimusmateriaalin että stimulated recall-haastattelumateriaalin analyyseissa sovellettiin fenomenologisesti värittynyttä, abduktiivisen päättelyn mukaisesti etenevää analyysitapaa. Lisäksi stimulated recall-aineistojen analyyseille suoritettiin korrelaatiotarkastelu, jolla haluttiin validoida analyyseja. Hiljaisen pedagogisen tietämisen ilmenemistä havainnoitiin videoidusta aineistoista. Hiljaisen pedagogisen tietämisen sisällöt määriteltiin analysoimalla stimulated recall-aineistoja.

Tutkimustulosten perusteella luokanopettajan hiljainen pedagoginen tietäminen ilmenee pedagogisen suhteen, opettajan opetuksen sisältöön liittyvän suhteen ja didaktisen suhteen ylläpitämisenä. Luokanopettajan hiljaisen pedagogisen tietämisen sisällöt olivat monisyisempiä. Pedagogisen suhteen, opettajan opetuksen sisältöön liittyvän suhteen ja didaktisen suhteen ylläpitäminen olivat myös sen elementtejä. Näiden lisäksi opettajan pedagogisen auktoriteetin ylläpitäminen, oppilaan roolin tai auktoriteetin ylläpitäminen sekä tietoisuus opetuksen sisällön luonteesta kuuluivat hiljaisen pedagogisen tietämisen sisältöihin. Hiljaisen pedagogisen tietämisen ilmiön havaittiin olevan prosessinomainen ja relationaalinen ilmiö.

Tutkimustuloksiin perustuen tutkimuksessa kehitettiin opettajan hiljaisen pedagogisen tietämisen malli. Mallin avulla on mahdollista havainnollistaa opettajan professionaalisuuden ytimessä olevia tekijöitä. Mallia voidaan hyödyntää esimerkiksi opettajankoulutuksessa, ohjaustilanteissa sekä opettajien täydennyskoulutuksessa.