Tapiolan kuoron pedagoginen merkitys vuosina 1963-2003

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen vaikutus Tapiolan kuorolla on ollut laulajilleen neljän vuosikymmenensä aikana. Tätä pedagogista merkitystä tutkittiin selvittämällä lapsikuoroharrastuksen vaikutuksia laulajien elämänvalintoihin ja mittaamalla sen merkitystä persoonallisuuden kehittymiseen ja maailmankatsomukseen.

Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat kaikki entiset Tapiolan kuorolaiset. Koko kohderyhmään kuuluu noin 400 henkilöä, joista tavoitettiin sata. Näistä sadasta henkilöstä 87 vastasi kyselylomakkeeseen. Kyselylomake jakautui kuuteen osaan: 1) tausta, 2) kuorovuodet, 3) harrastukset, 4) väittämät, 5) täydennä lauseet, 6) omin sanoin. Kyselylomakkeen pääosan muodostivat 50 väittämää, joilla tutkittiin vastaajien asennoitumista kuoroharrastukseen, kuoron työskentelytapoihin ja kasvattavuuteen sekä musiikkikasvatukseen. Niitä analysoimalla pystyttiin toteamaan yleisemmin, miten entiset kuorolaiset kokevat kuoroharrastuksen vaikuttaneen myöhempään elämäänsä.

Teoreettisessa viitekehyksessä selvitettiin musikaalisuuden taustoja ja musiikillista kehittymistä sekä musiikkia harrastuksena. Tärkeällä sijalla oli myös yhteisöllinen musiikkiharrastus ja musiikkiyhteisön toimivuuden edellytykset. Tämä liittyi oletukseeni siitä, että musiikkiyhteisö ei voi olla kasvattava ja kehittävä, jos sen jäsenten välinen yhteistyö ei toimi erilaisissa harjoittelu- ja esiintymistilanteissa.

Tutkimustulokset tukevat hypoteesiani siitä, että lapsikuoro kasvattaa sosiaalisesti taitavia ja itsevarmoja yksilöitä, joilla on hyvät valmiudet selvitä elämän asettamista haasteista. Tapiolan kuorossa jokainen kuorolainen on sekä vastuuta kantava yksilö että tärkeä osa toimivaa kokonaisuutta. Kuoron parissa hoidetut vastuutehtävät opettavatkin luottamaan omiin taitoihin. Ryhmässä toimiminen puolestaan kehittää sosiaalisia taitoja. Kasvattavuuden kokeminen rohkaisee suuntautumaan musiikkialojen lisäksi opetus- ja kasvatusalalle. Lisäksi suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että lapsikuoroharrastus ja nimenomaan Tapiolan kuorossa laulaminen oli enemmän kuin pelkkä harrastus. Pikemminkin se oli kokonaisvaltaista toimintaa tärkeäksi tulleen sosiaalisen sidosryhmän kanssa, lähestulkoon elämäntapa. Moni vastaajista kertoo vielä omin sanoin -osiossa kuinka erilainen olisi ilman tätä ajanjaksoa elämässään.

Avainsanat: Lapsikuoro, musiikkikasvatus, elämänvalinnat, sosiaalinen sidosryhmä, yhteisöllinen musiikkiharrastus

This study examines the impact that the Tapiola choir has had on its singers under its four decades. This pedagogical meaning was studied through the former singers of the Tapiola choir, their life choices and their choice of profession. The purpose of this study was to find out how the Tapiola choir has influenced its singers in the long run - their individuality and personality as well as their world view.

The target group of this research were all the former members of the Tapiola choir. Altogether 400 individuals have sung in the Tapiola choir. One hundred of them could be reached and 87 of them answered the enquiry. The enquiry was divided in to the following sections: 1) background, 2) years in the choir, 3) hobbies, 4) statements, 5) complete the sentences and 6) with your own words. The main emphasis in this enquiry was on the 50 statements, which were used to study the respondents' attitudes towards the choir as a hobby, the choir's working methods and music education. Through the analysis of this section the researcher was able to generalize the impacts that Tapiola choir has had on its singers.

The theoretical base of this study examines the subtext of musicality and musical development as well as music as a hobby. Communal music hobbies and the requirements for a functioning music community were also accentuated. This was connected to my hypothesis of an educative music community. A music community can't be truly educative if its members are unable to collaborate in different situations of practicing and performing.

The research results support my hypothesis of the educativeness of a children's choir. The former choristers are socially skilled and self-confident individuals, who are well prepared for the challenges in life. In the Tapiola choir every member is a responsible individual as well as an important part of the whole. The different tasks given in the choir teach the choristers to trust their own skills. Working in a group for its part develops social skills. Many of the respondents also felt that singing in the Tapiola choir was more than a hobby, almost like a way of life. Many of them impress that they would be totally different persons without this period in their life.

Children's choir, music education, life choices, social interest group, communal music hobby