| Nimeke: | Nuorisorikosoikeus : Alaikäisten rikosten seuraamukset kriminaalipoliittisesta ja vertailevasta näkökulmasta |
| Muu nimeke: | Juvenile Criminal Justice: Comparative and Criminal Policy Perspective on Sanctioning Juveniles |
| Tekijä: | Marttunen, Matti |
| Muu tekijä: | Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, rikos- ja prosessioikeuden laitos sekä oikeuden yleistieteiden laitos Helsingfors universitet, juridiska fakulteten, institutionen för straff- och processrätt samt juridikens allmänna studier University of Helsinki, Faculty of Law, Department of Criminal Law, Juridical Procedure and General Jurisprudential Studies |
| Päiväys: | 2008-04-26 |
| Taso: | Väitöskirja (monografia) |
| Tiivistelmä: | Väitöskirjassa tarkastellaan nuorten rikosten käsittelyä ja seuraamuksia Suomessa, Saksassa ja Englannissa.
Teoksessa käsitellään nuorisorikosoikeudellisen sääntelyn kehityskaaria (luku II) sekä eritellään nuoriin sovellettavan rangaistusjärjestelmän perusteita ja tavoitteita (luku III). Luvussa IV esitetään vertailumaiden nuorten rikosten käsittelyjärjestelmien perusteiden kuvaukset, arvioidaan Suomen 15 vuoden rangaistusvastuuikärajan tarkoituksenmukaisuutta sekä tarkastellaan eri maiden nuorisorikollisuuden tasoja ja rangaistusten jakaumia. Teoksen laajimmassa luvussa V kartoitetaan nuoriin sovellettavien seuraamusten sääntelyratkaisut ja soveltamiskäytännöt vertailumaissa, sekä arvioidaan eri järjestelmien soveltamisesta saatuja kokemuksia pääosin tilastollisen materiaalin valossa. Luvussa VI pohditaan lastensuojelun ja rikosoikeuden rajapintaa. Aineistona on käytetty kotimaisia ja ulkomaisia virallisasiakirjoja ja oikeuskirjallisuutta, kriminologista, vertailevaa ja kriminaalipoliittista kirjallisuutta, tilastoja sekä useita empiirisiä aineistoja. Vertailun osalta on tyydytty sekundaarilähteisiin. Suomessa voimassa oleva 15 vuoden rangaistusvastuuikäraja on perusteltu. Sen muuttamiseen ei ole ilmennyt pitäviä perusteita. Sakkorangaistuksella on Suomessa poikkeuksellisen suuri asema nuorten rikosseuraamuksena. Nuorten avoseuraamuksia on Suomessa vähän ja niitä myös käytetään vähän. Ehdollisen vankeuden valvonnan ja nuorisorangaistuksen väljä sisältö paikkaavat osittain avoseuraamusten vähäistä määrää. Suomen avoseuraamukset eivät ole kansainvälisessä katsannossa kovin intensiivisiä. Vankilan käyttö nuorten rangaistuksena on Suomessa kriminaalipoliittisesti tarkoituksenmukaisella tavalla harvinaista. Jos alaikäiseen on välttämättä kohdistettava vapaudenrajoitustoimia, hänet tulee sijoittaa lastensuojeluun erikoistuneeseen laitokseen, ei vankilaan. Käytännössä Suomessa tapahtuu juuri näin. Alaikäisten lainrikkojien paikka ei ole vankilassa vaan lastensuojelun huollollisten toimien piirissä. Väitöskirjan keskeinen tulos on se, ettei pelkkien rikosoikeudellisten käytäntöjen vertailu ole mielekästä. Jotta Suomessa omaksuttu nuorisorikosoikeudellinen järjestelmä tulee oikein ymmärretyksi, rikosoikeuden ohella tulee huomioida lastensuojelun toimet, jotka ovat viime vuosina yleistyneet melko paljon. Suomessa on alaikäisiä vankeja vain muutamia, mutta ainakin osaksi rikosperusteella laitoksiin sijoitettuja nuoria on tutkimuksessa esitetyn arvion mukaan moninkertainen määrä, noin 150. Lastensuojelulain mukaiset toimet ovat rangaistusjärjestelmää merkittävästi laajemmin käytetty nuorisorikollisuuden tuki- ja kontrollimuoto. Tämä on väittelijän käsityksen mukaan linjassa pohjoismaisen hyvinvointivaltion arvojen varaan rakentuvan kriminaalipolitiikan kanssa. |
| Avainsanat: | oikeustiede |
| Näytä kaikki kuvailutiedot | |