Julkinen nainen ja mies. Sukupuolirepresentaatiot suomalaisten ja ranskalaisten aikakauslehtien kansikuvissa 1955, 1975 ja 1995

Abstract

Tutkimuksen kohteena ovat sukupuolirepresentaatiot suomalaisten ja ranskalaisten aikakauslehtien kansissa. Aineistona ovat neljän suomalaisen ja neljän ranskalaisen suurilevikkisen aikakauslehden kansikuvat kolmesta vuosikerrasta: 1955, 1975 ja 1995. Tarkastelun kohteena ovat yhtäältä sukupuolirepresentaatioissa kyseisenä ajanjaksona tapahtuvat muutokset, toisaalta niiden erot ja yhtäläisyydet kahden kulttuurisen kontekstin välillä.

Tutkimuskysymyksen keskiössä on sukupuoli kulttuurisena merkitysjärjestelmänä. Tutkin tämän merkitysjärjestelmän saamia kuvallis-tekstuaalisia representaatiota aineistossani. Työni konteksti on julkisuus - tarkennetusti suomalainen ja ranskalainen aikakauslehtijulkisuus.

Aikakauslehtien kansikuvissa esiintyvät sukupuolirepresentaatiot ovat leimallisesti julkisia, mutta ne saavat julkisuudessa erilaisia kehystyksiä ja asettuvat niiden myötä "yksityisen" ja "julkisen" sfäärin piiriin. Näin julkisuuden kentän sukupuolittuneita representaatiorepertuaareja ja niiden muutoksia voidaan tarkastella peilaten niitä dynamiikkaan, jossa yhtäältä tehdään yksityistä julkiseksi tuomalla sitä julkisuuteen, toisaalta julkisuutta yksityiseksi yksityisten teemojen määrittäessä julkisuutta yhä keskeisemmin.

Kuvien ja tekstien yhdessä muodostamia merkityskokonaisuuksia tutkin neljän kehyksen - halun, uusintamisen, kulttuurin ja politiikan - muodostaman jäsennyksen avulla, jonka lähtökohtana on Erving Goffmanin kehysanalyysi (Goffman 1974). Käytän kehyksiä toisaalta illustroimaan aineistoni säännönmukaisuuksia ja toisaalta niitä uudelleenneuvotteluja, joita julkisten sukupuolirepresentaatioiden osalta näytetään käyvän tarkasteluajanjakson aikana. Aikakauslehtien muodostamasta julkisuuden kentästä hahmottuu neljä kehystä, joihin kansissa esiintyvät sukupuolirepresentaatiot asettuvat. Näistä kaksi ensin mainittua kuuluu perinteisen "yksityisen" alueelle, kaksi jälkimmäistä kehyksistä taas voidaan määrittää kuuluviksi perinteisesti "julkisena" nähdyn alueelle.

Tietyt elementit pysyvät kansikuvissa varsin muuttumattomina vuosikymmenestä toiseen. Pysyvyyttä edustavat naisten representaatioissa nuoruus, viehättävä ulkonäkö, hoikkuus ja asettuminen kameran eteen silmää miellyttävällä ja katsojaa houkuttavalla tavalla. Miesten representaatioissa kypsä ikä, tumma puku ja asiallisuus ovat ne valttikortit, joihin suurimmaksi osaksi on luottaminen. Myös vuosikymmenestä toiseen toistuvat teemat saavat rinnalleen muuttuvia merkkejä, eikä niiden siten voida ajatella säilyvän täysin muuttumattomina. Muutos missä tahansa kehyksessä vaikuttaa kaikkiin muihin muuttaen kehysten asemia toisiinsa nähden. Keskeisimmät muutokset hahmottuvat yhtäältä kehysten sisäisinä sävyeroina, toisaalta sekundaarikehysten vaihteluissa, asemanmuutoksissa ja suhteissa muihin sekundaarikehyksiin. Tarkastelen suomalaisen ja ranskalaisen kuvaston muutoksia, eroja ja yhtäläisyyksiä tässä yhtäältä naisen ja miehen, toisaalta heitä yhdistävien parisuhteen ja perheen representaatioiden kannalta.

Tutkimuksen keskeinen tulos on, että yksityisen ja julkisen suhteen kehitystä tutkimuksen aikajänteellä määrittää yksi selkeä lineaarinen tendenssi: yksityisen sfäärin yhä voimakkaampi "työntyminen" julkisen sfäärin sisään. Tämä kehitys nousee esiin analyysissa käytettyjen, julkisuuden kehysten dynaamisuutta kuvaavien sekundaarikehysten esiintymissä.