| Nimeke: | Bovine mastitis caused by coagulase-negative staphylococci |
| Tekijä: | Taponen, Suvi |
| Muu tekijä: | Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos Helsingfors universitet, veterinärmedicinska fakulteten, institutionen för klinisk produktionsdjursmedicin University of Helsinki, Faculty of Veterinary Medicine, Department of Production Animal Medicine |
| Päiväys: | 2008-04-11 |
| Taso: | Väitöskirja (artikkeli) |
| Tiivistelmä: | Bovine mastitis caused by coagulase-negative staphylococci
Utaretulehdus on lypsylehmien yleisin sairaus ja stafylokokit yleisimpiä utaretulehduksen aiheuttajabakteereita. Kliinisistä eli näkyviä oireita aiheuttavista utaretulehduksista stafylokokit aiheuttavat suomalaisten tutkimusten mukaan noin 36 % ja subkliinisistä eli piilevistä noin 60 %. Utaretulehdusdiagnostiikassa stafylokokit jaetaan koagulaasipositiivisiin ja negatiivisiin ns. koagulaasitestin perusteella. Staphylococcus (S.) aureus on tunnettu koagulaasipositiivinen utaretulehduksen aiheuttaja, joka voi aiheuttaa vakavaoireisen, mutta myös oireettoman ja helposti kroonistuvan utaretulehduksen. Muut utaretulehduksesta eristetyt stafylokokit ovat yleensä koagulaasinegatiivisia stafylokokkeja (KNS), joita ei utaretulehdusdiagnostiikassa tunnisteta lajitasolle. Ne aiheuttavat useimmiten piilevän tai lieväoireisen utaretulehduksen, ja niitä onkin pidetty harmittomina ihon normaaliflooraan kuuluvina bakteereina. KNS-utaretulehdus on yleisin ensimmäisellä maidontuotantokaudella. Sen on oletettu paranevan itsestään poikimisen jälkeen, eikä antibioottihoitoa ole suositeltu. Valtaosa stafylokokkien aiheuttamista utaretulehduksista johtuu koagulaasinegatiivisista stafylokokeista. Vaikka tulehdukset ovat piileviä tai lieviä, ne aiheuttavat kuitenkin maidon tulehdussolujen lisääntymistä ja maidon laadun heikkenemistä. Ne tuntuvat olevan ongelma etenkin hyvin hoidetuissa karjoissa, joissa muuten on hyvä utareterveys. Vastoin aiempia oletuksia KNS-utaretulehdus ei aina parane itsestään, vaan voi säilyä eli persistoida utareessa läpi koko lypsykauden. Eri KNS-lajit eivät välttämättä ole homogeeninen ryhmä, vaan eri lajien välillä saattaa olla eroja taudinaiheutuskyvyssä. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin KNS-utaretulehduksen persistoimiskykyä sekä vastetta antibioottihoitoon. Lisäksi selvitettiin eri KNS-lajien yleisyyttä utaretulehduksessa ja lehmien iholla sekä mahdollisia KNS-lajien välisiä eroja. KNS-lajien tunnistamista eri menetelmillä vertailtiin. Valtaosan KNS-utaretuhduksista aiheuttivat S. chromogenes ja S. simulans. Monia muita KNS-lajeja eristettiin utaretulehduksista satunnaisesti. Bakteerin genotyyppiin perustuvat, molekyyligeneettiset lajitunnistusmenetelmät osoittautuivat luotettavammiksi kuin fenotyyppiin perustuvat biokemialliset menetelmät. Eri menetelmillä saatiin joskus toisistaan poikkeava lajitunnistustulos. Noin puolet lypsykaudella todetuista ja ilman antibioottihoitoa jätetyistä KNS-utaretulehduksista pesiytyi utareeseen, useimmiten lypsykauden loppuun saakka. Penisilliiniherkän KNS-bakteerin aiheuttama tulehdus parani antibioottihoidolla hyvin, noin 90 %:sesti. Penisilliiniresistentin KNS-bakteerin aiheuttamat tulehdukset paranivat hieman huonommin, vaikka bakteeri oli herkkä käytetylle antibiootille. Valtaosa utaretulehduksista oli piileviä tai lieväoireisia. Yleisimpien KNS-lajien välillä ei todettu taudinaiheuttamiskyvyssä merkitseviä eroja. |
| Avainsanat: | eläinlääketiede |
| Näytä kaikki kuvailutiedot | |