| Nimeke: | Zur Sättigung der Valenz in den Kleinen Meldungen des Typus Notiz : Eine pragmatisch fundierte Analyse |
| Muu nimeke: | Valenssin reaalistuminen ns. pikku-uutisissa. Pragmaattispainotteinen analyysi. |
| Tekijä: | Majorin, Mariikka |
| Muu tekijä: | Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, saksalainen laitos Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten, tyska institutionen University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of German |
| Päiväys: | 2008-03-29 |
| Taso: | Väitöskirja (monografia) |
| Tiivistelmä: | Valenssin reaalistuminen ns. pikku-uutisissa. Pragmaattispainotteinen analyysi
Väitöskirjan aiheena on ns. pragmaattinen valenssi, jota tutkimuksessa tarkastellaan sekä lähdekirjallisuuden että korpustutkimuksen valossa. Korpus koostuu 218 pikku-uutisesta (Kleine Meldungen), jotka on kerätty Frankfurter Allgemeine Zeitungista (n. 1500 lausetta). Korpustutkimuksen tavoitteena on kartoittaa sanomalehtiartikkelien (pikku-uutiset) tekstilingvististen ominaispiirteiden sekä tekstilajiominaisuuksien vaikutusta valenssikieliopin määrittämien valenssirakenteiden toteutumiseen tekstitasolla. Teoriaosassa tarkastellaan ensin valenssin peruskäsitteitä. Keskeisiä teemoja ovat valenssin tasot sekä valenssin mukaiset määritteet eli aktantit ja vapaat määritteet. Tämän jälkeen teoriaosa keskittyy itse pragmaattisen valenssin käsitteeseen, sen syntyyn sekä sen saamaan vastaanottoon valenssitutkijoiden keskuudessa. Ydinaineksen muodostavat pragmaattisen valenssin avainsanojen määrittely lähdekirjallisuuden perusteella sekä niiden valenssikirjallisuudessa käsiteltyjen tekijöiden tarkastelu, jotka vaikuttavat valenssin toteutumiseen konkreettisessa kielenkäytössä. Korpustutkimuksen ensimmäinen osa-alue on tutkittavan tekstilajin eli pikku-uutisten ominaisuuksien kartoitus sekä tyypillisen temaattisen rakenteen luominen. Tämän jälkeen tutkimusmateriaali analysoidaan valenssiteorian mukaisesti eli teksteissä esiintyvien verbien valenssirakenteet tunnistetaan neljän (valenssi)sanakirjan avulla. Löydettyjä norminmukaisia valenssirakenteita ns. systeemivalenssi verrataan korpuksessa toteutuneisiin rakenteisiin. Vertailun tuloksena materiaalista tunnistetaan modifikaatiokorpus (n. 600 lausetta), johon tutkimus keskittyy. Siihen kuuluvat ne tapaukset (n. 800), joissa esiintyy systeemivalenssin modifikaatiota toisin sanoen obligatorinen aktantti jää reaalistumatta, fakultatiivinen aktantti jää reaalistumatta tai fakultatiivinen aktantti reaalistuu. Lisäksi analyysin piiriin kuuluu vapaiden määritteiden rooli valenssin toteutumisessa korpusmateriaalissa. Kolmannessa, korpustutkimuksen tärkeimmässä osassa analyysin perustaksi tuodaan ns. modifikaatiotyypin käsite. Modifikaatiotyypit (13) tunnistetaan hierarkisten piirrekimppujen avulla, joissa kukin piirre (9) kuvaa yhtä modifikaation syytä. Osaa modifikaatiotyypeistä käytetään selittämään valenssiteorian määrittämien aktanttien reaalistumista, osaa taas aktanttien reaalistumatta jäämistä. Modifikaatiotyypit kuvaavat ensinnäkin tekstilingvistiikan piiriin kuuluvia, teksikoheesiota ja -koherenssia luovia tekijöitä, jotka vaikuttavat systeemivalenssin reaalistumiseen. Näihin tekijöihin luetaan tekstilajiominaisuudet, tekstin teema, teema-reema -rakenne, isotopiaketjut sekä erilaiset elliptiset rakenteet. Tämän lisäksi modifikaatiotyypeissä otetaan huomioon valenssirakenteen reaalistumiseen vaikuttavat relevanssi, fokus, kieliopillinen rakenne, yleistieto, valenssinkantajan semantiikka, saman verbin valenssiltaan erilaiset variantit, sekä valenssin määrittämien aktanttien keskinäinen yhteensopivuus. Tekstilingvistinen näkökulma täydentyy semanttisella analyysilla, jonka puitteissa kartoitetaan semanttisten predikaattiluokkien actus, casus, status ja qualis yhteyttä ns. systeemivalenssin konkreettiseen reaalistumiseen. Työn lopussa pohditaan tutkimuksessa kartoitettujen pragmaattisen valenssin eri osa-alueiden merkitystä itse valenssin käsitteelle, erityisesti fakultatiivisten aktanttien ja vapaiden määritteiden luokille. Tutkimuksen pohjalta syntyy pragmaattisen valenssitason määritelmä, jossa ydinosan muodostavat analyysin perusteella määritellyt modifikaatiotyypit. Määritelmässä erotetaan ns. systeemivalenssin toteutumisessa toisaalta pintarakenne (Realisierung der Systemvalenz) ja toisaalta semanttis-kognitiivinen taso (Sättigung der Systemvalenz). Tutkimuksen tulokset ovat tiivistettävissä johtopäätökseen, että valenssin käsitteeseen avautuu aivan uusi näkökulma, kun sen toteutumista tarkastellaan korpustutkimuksen avulla. |
| Avainsanat: | germaaninen filologia |
| Näytä kaikki kuvailutiedot | |