| Nimeke: | Canon and Beyond : Edvard Fazer and the Imperial Russian Ballet 1908 - 1910 |
| Tekijä: | Laakkonen, Johanna |
| Muu tekijä: | Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, taiteiden tutkimuksen laitos Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten, institutionen för konstforskning University of Helsinki, Faculty of Arts, Institute for Art Research |
| Päiväys: | 2008-03-15 |
| Taso: | Väitöskirja (monografia) |
| Tiivistelmä: | Tutkimuksessa käsitellään suomalaisen impressaarin Edvard Fazerin järjestämiä venäläisten balettitanssijoiden Pohjois-Eurooppaan suuntautuneita kiertueita 19081910. Tutkimuksen kohteena ovat esitykset Helsingissä, Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja Berliinissä. Keisarillisen venäläisen baletin nimellä esiintynyt ryhmä koostui Pietarin Mariinski-teatterin tanssijoista, ja se antoi yli 70 näytöstä vuosina 19081910.
Aihetta lähestytään synkronisesti tarkastelemalla esityksiä eri kaupungeissa, ja väitöskirja rikkoo tanssinhistorian tutkimukselle tyypilliset tiukat maantieteelliset ja tanssinlajien väliset raja-aidat. Tutkimus kritisoi kanonisoitua tulkintaa aikakauden venäläisestä baletista ja pyrkii osin ennen julkaisemattomaan lähdemateriaaliin pohjautuen nostamaan esille tekijöiden ja tapahtumien moninaisuuden, jonka kanonisoitu historiankirjoitus on peittänyt alleen. 1900-luvun alun venäläistä balettia koskevien tulkintojen kapeutta lähestytään kaanontutkimuksen näkökulmasta. Kirjallisten lähteiden keskeinen asema, maantieteellisten keskusten ensisijainen rooli, keskittyminen alaa uudistaviin taiteilijoihin sekä tanssintutkimuksen lyhyt traditio ovat vaikuttaneet tanssinhistorian kaanonin muodostumiseen lännessä ja rajoittaneet tutkimusaiheiden valintaa. Kunkin kaupungin osalta kiertueita tarkastellaan neljän teeman kautta, jotka ovat tanssijan virtuositeetti, karakteritanssit, ilmaiseva keho sekä baletin ja tanssin uusien suuntausten välinen ristiriita. Viimeksi mainittuun liittyy myös kysymys uudesta ja vanhasta baletista. Painotukset vaihtelevat kaupungeittain. Esimerkiksi Kööpenhaminassa August Bournonvillen traditioon pohjautuva vahva paikallinen kaanon vaikutti tanskalaisten kriittiseen asenteeseen venäläisiä kohtaan. Helsingissä, Tukholmassa ja Berliinissä vahvan kaanonin puuttuessa yleisö ja kriitikot olivat avoimempia uusille virtauksille, ja baletista keskusteltiin sen omaa traditiota laajemmassa kulttuurisessa kontekstissa. Ajan teatterille ja uusille tanssivirtauksille tyypillinen kiinnostus luonnolliseen, ilmaisulliseen kehoon vaikutti baletin vastaanottoon. Yleisöä ja kriitikoita kiinnostivat erityisesti kansallisia tansseja jäljittelevät karakteritanssit. Eksoottisuuden lisäksi niiden katsottiin edustavan uudenlaista kehollista ilmaisua, joka oli verrattavissa ajan uusiin tanssivirtauksiin. Tarkastelemalla karakteritansseja ja niiden esiintyjiä tutkimus nostaa esiin kaanonin ulkopuolelle jääneitä taiteilijoita, joista monet tekivät merkittävän uran omana aikanaan. |
| Avainsanat: | teatteritiede |
| Näytä kaikki kuvailutiedot | |