| Nimeke: | Murtuva säätyvalta, kestävä eliitti : Senaattori Lennart Gripenbergin sukupiiri ja sääty-yhteiskunnan muodonmuutos |
| Tekijä: | Gluschkoff, Jaana |
| Muu tekijä: | Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, historian laitos Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten, historiska institutionen University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of History |
| Päiväys: | 2008-03-29 |
| Taso: | Väitöskirja (monografia) |
| Tiivistelmä: | Tutkimus käsittelee senaattori Lennart Gripenbergiä ja hänen sukupiiriään esimerkkinä käyttäen sääty-yhteiskunnan muodonmuutosta Suomen suuriruhtinaskunnassa. Muuttuvista valtiollisista rajoista tai rakenteista huolimatta vanhojen hallitsevien eliittisukujen yhteydet elivät näkymättöminä sukuverkostoina, omistussuhteina, liike-elämäyhteistyönä ja sotilassukujen valtana. Niiden varaan rakennettiin luottamus ja pyrittiin vahvistamaan jo saavutettu asema yhteiskunnassa. Näillä yhteyksillä oli usein myös keskeinen, vaikka näkymätön vaikutus yhteiskunnalliseen kehitykseen ja modernisaatioon.
Laajassa merkityksessä sukupolvien välinen sosiaalinen uusintaminen mahdollisti suhdeverkoston vallassa pysymisen ja vaikutti pitkällä aikavälillä näkymättömänä voimana myös lyhyen ajanjakson tapahtumiin. Päätökset, jotka lyhyellä aikavälillä näyttivät kannattamattomilta, tuottivat sukupolvet ylittävinä, pitkän aikavälin investointina kumuloitavaa aineetonta ja aineellista pääomaa. Sosiaalinen liikkuvuus onkin prosessi, joka selvästi vaatii useiden sukupolvien mittaisen kehityksen. Tutkimuksessa tarkastellaan pitkällä aikavälillä monikansallisiin eliittisukuverkostoihin kerääntyneen pääoman uusintamisen- ja siirtämisen strategioita ja niiden suhdetta yhteiskunnalliseen muutokseen. Sotilassäätynä tunnetun aatelin ja sotilaskoulutuksen saaneen ylimmän säätyläistön edustajille sotilastekninen koulutus antoi ratkaisevan tärkeän keinon asiantuntijoina ohjata, hallita ja kiinnittyä teollisen murroksen tuomiin haasteisiin. Sääty-yhteiskunnan rakenteiden murtuminen ja koulutustason kasvu lisäsivät myös aiemmin ulkopuolelle jääneiden uusien asiantuntijaryhmien vaikutusvaltaa, joka puolestaan kiihdytti kilpailua valta-asemista. Esimerkkeinä käytetyt sukuverkostot toimivat rinnakkain, limittäin ja yhteistyössä talouden- ja politiikan johtotehtävissä Suomessa, Venäjällä ja Ruotsissa. Näitä yhteyksiä tutkimalla onkin avautunut uudenlainen näkökulma esimerkiksi taloudelliseen yhteistyöhön. Se konkretisoituu tässä työssä näiden sukuverkostojen asemassa paitsi suomalaisessa, myös ruotsalaisessa ja venäläisessä suuryritystoiminnassa ja tämän yhteistyön pitkässä historiallisessa taustassa. Tässä yhteydessä myös naisten rooli kumuloituvan sosiaalisen pääoman siirtäjinä ja talouselämän näkymättöminä vaikuttajina nousee esiin uudesta näkökulmasta. Liike- ja yrityselämässä toteutuneilla avioliittostrategioilla oli selkeä vaikutus talouselämään. Muodollisia valtiorajoja ja valtiollisia rakenteita syvempien ja sukupolvien mittaisten suhdeverkostojen toimiva yhteistyö osoittaa eliitin kohdalla puhtaasti kansallisista lähtökohdista tehtyjen vertailevien tutkimusten problemaattisuuden. Kun samat vaikuttajasuvut ja henkilöt toimivat käytännössä useissa eri yhteiskunnallisissa johtotehtävissä, raja julkisen ja näkymättömän vallankäytön välillä hämärtyi. Valtaverkostot pyrkivät näin rakentamaan monopoleja pitääkseen avainasemansa yhteiskunnallisen vallankäytön huipulla. Lennart Gripenbergin roolia senaattorina, yritysjohtajana, teollisuushallituksenintendenttinä, ammattientarkastajana ja teollisuuden etujärjestöjen perustajajäsenenä tarkastellaan tässä yhteydessä osana eliitin vallanuusintamisstrategiaa. Yhteiskunnallisten vaikuttajien suku- ja suhdeverkostot, joihin oli kerääntynyt merkittävää sosiaalista, taloudellista ja kulttuurista pääomaa, antoivat hyvän pohjan kun ns. vanhan eliitin oli rakennettava vallanuusintamisstrategiansa tässä muuttuvassa tilanteessa. Eliitin kannalta oli oleellista, että sillä näin oli muita ryhmiä helpompi hankkia asiantuntemusta modernisaatioprosessin ohjaamiseen ja siihen kiinnittymiseen ja varmistaa näin myös seuraavalle sukupolvelle vahva jalansija yhteiskunnan johtopaikoilla, joihin sillä oli perinteisesti myös suurin intressi. Avainsanat: Eliitti, sosiaalisen pääoman ja vallan uusintaminen ja siirtäminen, sukuverkostot, Suomi, Venäjä, Ruotsi |
| Avainsanat: | historia |
| Näytä kaikki kuvailutiedot | |