Opettajien teknologiasuhteen luonne ja muodostuminen

Abstract

This study investigates primary and secondary school teachers’ social representations and ways to conceptualise new technologies. The focus is both on teachers’ descriptions, interpretations and conceptions of technology and on the adoption and formation of these conceptions. In addition, the purpose of this study is to analyse how the national objectives of the information society and the implementation of information and communication technologies (ICT) in schools reflect teachers’ thinking and everyday practices.

The starting point for the study is the idea of a dynamic and mutual relationship between teachers and technology so that technology does not affect one-sidedly teachers’ thinking. This relationship is described in this study as the teachers’ technology relationship. This concept emphasises that technology cannot be separated from society, social relations and the context where it is used but it is intertwined with societal practices and is therefore formed in interaction with the material and social factors.

The theoretical part of this study encompasses three different research traditions: 1) the social shaping of technology, 2) research on how schools and teachers use technology and 3) social representations theory.

The study was part of the Helmi Project (Holistic development of e-Learning and business models) in 2001–2005 at the Helsinki University of Technology, SimLab research unit. The Helmi Project focused on different aspects of the utilisation of ICT in teaching. The research data consisted of interviews of teachers and principals. Altogether 37 interviews were conducted in 2003 and 2004 in six different primary and secondary schools in Espoo, Finland. The data was analysed applying grounded theory.

The results showed that the teachers’ technology relationship was diverse and context specific. Technology was interpreted differently depending on the context: the teachers’ technology related descriptions and metaphors illustrated on one hand the benefits and the possibilities and on the other hand the problems and threats of different technologies. The dualist nature of technology was also expressed in the teachers’ thinking about technology as a deterministic and irrevocable force and as a controllable and functional tool at the same time. Teachers did not consider technology as having a stable character but they interpreted technology in relation to the variable context of use. This way they positioned or anchored technology into their everyday practices.

The study also analysed the formation of the teachers’ technology relationship and the ways teachers familiarise themselves with new technologies. Comparison of different technologies as well as technology related metaphors turned out to be significant in forming the technology relationship. Also the ways teachers described the familiarisation process and the interpretations of their own technical skills affected the formation of technology relationship. In addition, teachers defined technology together with other teachers, and the discussions reflected teachers’ interpretations and descriptions.

Tutkimuksessa tarkastellaan peruskoulun ja lukion opettajien teknologiaan liittyviä representaatioita ja teknologian käsitteellistämisen tapoja. Tutkimuksen kohteena ovat yhtäältä opettajien teknologian kuvaustavat sekä teknologialle annetut erilaiset tulkinnat ja merkitykset, toisaalta opettajien teknologian omaksuminen ja teknologiaan liittyvien tulkintojen muodostuminen. Lisäksi tutkimuksessa pohditaan sitä, kuinka valtakunnalliset tietoyhteiskuntatavoitteet ja koulujen tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto heijastuvat opettajien ajatteluun ja jokapäiväiseen toimintaan.

Tutkimuksen lähtökohta on, että teknologian olemassaolo ei vaikuta yksisuuntaisesti opettajien ajatteluun, vaan opettajan ja teknologian välillä on dynaaminen ja molemminpuolinen suhde. Tätä suhdetta kuvataan tutkimuksessa opettajien teknologiasuhteeksi. Käsitteen avulla pyritään korostamaan, että teknologia ei ole muusta yhteiskunnasta, sosiaalisista suhteista ja käyttökontekstista erillinen laite, vaan sen ajatellaan kietoutuvan yhteiskunnalliseen toimintaan ja saavan siten muotonsa materiaalisen ja inhimillisen välisessä vuorovaikutuksessa.

Väitöskirjan teoreettisessa osassa esitellään kolmenlaisia tutkimusperinteitä: 1) teknologian yhteiskunnallista tutkimusta, 2) koulujen ja opettajien teknologian käyttöä kuvaavia tutkimuksia sekä 3) sosiaalisten representaatioiden teoreettisia lähtökohtia.

Väitöskirja on tehty osana Teknillisen korkeakoulun SimLab-yksikössä vuosina 2001–2005 käynnissä ollutta Helmi-hanketta, jossa tutkittiin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä eri näkökulmista. Tutkimuksen kohteena oli kuusi espoolaista ala- ja yläkoulua sekä lukiota, joissa haastateltiin vuosina 2003 ja 2004 opettajia ja rehtoreita. Tutkimusaineisto muodostui 37 haastattelusta, jotka analysoitiin aineistolähtöistä teoriaa soveltamalla.

Tutkimus osoitti, että opettajien teknologiasuhde piirtyi moninaisena ja tilannesidonnaisena. Teknologia sai erilaisia merkityksiä kontekstista riippuen: opettajien teknologiakuvaukset ja metaforat ilmensivät yhtäältä teknologian hyötyjä ja mahdollisuuksia, toisaalta sen aiheuttamia ongelmia ja uhkia. Teknologian kaksijakoisuus ilmentyi myös siten, että teknologia näyttäytyi opettajille yhtäaikaisesti sekä deterministisenä ja vääjäämättömänä voimana että hallittavana ja tarkoituksenmukaisena välineenä. Opettajat eivät määritelleet teknologialle vakaata ominaisuutta, vaan he tulkitsivat teknologiaa vaihtelevien käyttötilanteiden mukaan. Tällä tavoin opettajat sijoittivat tai ankkuroivat teknologian osaksi jokapäiväisiä käytäntöjä ja käyttötilanteita.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös opettajien teknologiasuhteen muodostumista ja opettajien keinoja tehdä teknologiaa tutuksi ja ymmärrettäväksi. Teknologisten välineiden vertaaminen ja toisaalta teknologiaan liitetyt metaforat osoittautuivat merkittäviksi teknologiasuhteen muodostumisen kannalta. Myös opettajien kuvaukset teknologiaan tutustumisesta sekä heidän tulkintansa omasta tietoteknisestä osaamisestaan vaikuttivat teknologiasuhteen rakentumiseen. Lisäksi opettajat määrittelivät teknologiaa yhteisöllisesti muiden opettajien kanssa, ja yhteiset keskustelut heijastuivat teknologian tulkintoihin ja kuvauksiin.