Kohti ulkorajoja : Lukion toimintakulttuurikuvaus ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta

Abstract

The aim of this qualitative study is to chart the operational context of the upper-secondary school principals and the historical, cultural and structural factors that steer their day-to-day work. The concepts regarding the study environment and operational culture are defined and analysed in terms of how they are interrelated. Furthermore it is explained why the upper-secondary schools must describe their operational culture within the curriculum. The study also aims to connect the description of the operational culture with the operational system of the upper-secondary school and to analyse the descriptions of the five upper-secondary schools in relation to the commitment to developing a study environment conducive to learning and participation, as well as conducive to supporting interaction. Interview data is used to provide the background for the description of the operational culture and to particularise the results of the analysis.

According to the theory used in this study, the steering sources of the day-to-day work of the upper-secondary school are the rules system of the state, the municipality, the curriculum, and on the level of the upper-secondary school administration. The research data consist of the literature concerning the steering, steering forms and the principals’ professional picture in general terms, from 1950 to the present, and the steering texts concerning the educational environment and operational culture. Furthermore the research data include five descriptions of the operational culture concerning the upper-secondary school, the action reports and student guides.

The methods of analysis include the level model and content analysis. The first is a part of the theory used in this study. For the purpose of content analysis, moreover, classifying grounds are established on the basis of theoretical and empirical research data.

A result of this study is that, from the perspective of steering, the function of describing the operational culture is clearly linked to the evaluation supporting the goals and the vision of a learning organization. From an administrative point of view, a description is a problem-solving strategy and an instrument of evaluation. The study environment is a structural context in and through which the actors of the school create, change and renew the elements of the structure rooted in the context; this structure is their historically and culturally mediated way of thinking and acting. The initial situation and orientation of the students affect the emphasis of the operational culture descriptions; principals also have their own personal style of leadership.

Key words: source of steering, educational environment, operational culture, self-evaluation, learning organisation

Kvalitatiivisen tutkimukseni tehtävänä on kartoittaa rehtorin toimintakontekstia sekä hänen arkityötään ohjaavia historiallisia, kulttuurisia ja rakenteellisia tekijöitä, määritellä käsitteet opiskeluympäristö ja toimintakulttuuri sekä osoittaa, millaisessa yhteydessä nämä käsitteet ovat keskenään ja selvittää toimintakulttuurikuvauksen funktiota. Toisaalta tehtäväni on kiinnittää lukion toimintakulttuurikuvaus lukion toimintajärjestelmään sekä jäsentää ja analysoida viiden lukion toimintakulttuurikuvauksia suhteessa velvoitteeseen luoda lukiosta oppimisen ja osallisuuden mahdollistava ja vuorovaikutteisuutta tukeva opiskeluympäristö. Tehtävänä on myös sekä taustoittaa kuvauksen syntyprosessia että tarkastella lukiotason analyysitulosta johtamisen ja johtajuuden näkökulmasta rehtoreilta kerätyn teemahaastatteluaineiston avulla.

Tutkimuksen taustateorian mukaan lukio instituutiona on yhteiskunnan intressiryhmien arvopohjille perustettu laitos ja lukiot organisaatioina suunnitelmallisia yhteisöjä. Lukion toimintaa ohjaavina ohjauslähteinä valtion ja kunnan sääntösysteemi sekä opetussuunnitelma ja lukiotason johtaminen muovaavat yhdessä lukion toimintaa ja arkityötä. Tutkimusaineistona on lukion ohjausta sekä ohjaus- ja johtamismuotoja 1950-luvulta nykypäivään koskeva kirjallisuus sekä 1.8.2005 voimaan astuneiden koulukohtaisten opetussuunnitelmien laadintaa ohjanneet opiskeluympäristöä ja toimintakulttuuria koskevat ohjaustekstit sekä viiden helsinkiläisen lukion toimintakulttuurikuvaukset, toimintakertomukset ja opinto-oppaat, joita johtamis- ja johtajuusnäkökulmasta taustoittaa rehtorihaastatteluaineisto.

Tekstiaineistoa jäsennetään sekä ns. tasomallin avulla että analysoidaan kirjallisuus- ja empiria-aineistoanalyysin pohjalta vaiheittain rakentuvan analyysirungon avulla, jota hyödynnetään myös haastatteluaineiston analyysissa. Tutkimusmenetelmänä on myös käsitekartta.

Tutkimuksen tulos osoittaa, että ohjausnäkökulmasta toimintakulttuurikuvauksen funktio liittyy selkeästi tavoitteiden saavuttamista tukevaan arviointiin ja visioon oppivasta organisaatiosta. Johtamisnäkökulmasta kuvaus on ongelmanratkaisustrategia ja arvioinnin väline. Opiskeluympäristö on rakennekonteksti, jossa ja josta käsin lukion toimijat luovat, muuttavat ja uusivat kontekstiin juurtuneen rakenteen elementtejä eli historiallisesti ja kulttuurisesti välittynyttä tapaansa toimia ja ajatella. Toimintakulttuurikuvaukset painottuvat opiskelijoiden lähtötilanteesta ja orientaatiosta käsin ja johtaminen ja johtajuus näyttäytyvät kaikissa kuvauksissa kullekin lukiolle omaleimaisella tavalla

Avainsanat: ohjauslähde, opiskeluympäristö, toimintakulttuuri, arviointi, oppiva organisaatio organisaatio