Karhu, kontio, ohto ja otso : Karhun nimitysten kielellisillä lähteillä

Abstract

Tutkimuksessani etymologioin suomen kielen karhun nimityksiä karhu, kontio, ohto ja otso. Pyrin osoittamaan, että nimityksissä saattaa olla hämärtynyttä kielellistä ainesta, joka on tullut niihin lähdesanoiksi nimittämieni sanojen mukana.

Analysoin nimityksiä suomenkielisen ja etäsukukielisen vertailuaineiston kautta. Olen valinnut vertailtaviksi sanoja, joiden merkitys ei ole ’karhu’, mutta jotka esim. metonymian kautta voidaan yhdistää ’karhu’ merkitykseen. Vertailuaineistoni koostuu suomenkielisistä aineistoni karhun nimityksiä äänteellisesti muistuttavista tai niiden kanssa identtisistä sanoista, suomalais-ugrilaisen tason kielten aineistoni karhun nimitysten mahdollisista äänteellisistä vastineista ja UEW:hen sisältyvien vastine-ehdokkaiden lähtömuotorekonstruktioista. Karhu-luvussa tarkastelen myös viE kähr ‘mäyrä’ sanaa, vaikkei se lukeudukaan suomenkieliseen tai etäsukukieliseen vertailuaineistoon.

Karhun nimitysten ohto ja otso etymologiaan tutkimukseni ei tuo uutta valaistusta, mutta nimityksiin karhu ja kontio voi tulosten perusteella ajatella kätkeytyvän tähän asti tunnistamatonta itämerensuomalaista ja laajalevikkistä kielellistä ainesta. Olen tutkimuksessani tehnyt myös havaintoja sanan merkityksenmuutoksen yhteydessä mahdollisesti toteutuvista sanan äänteellisen motivaation palauttamiseen tähtäävistä äänteenmuutoksista. Näiden semanttis-morfofonologisiksi nimittämieni äänteenmuutosten mahdollisella jatkotutkimuksella voi olla mielestäni myös yleiskielitieteellistä merkitystä.