| Nimeke: | Paradise Reconsidered : A Study of the Ophite Myth and Ritual and their Relationship to Sethianism |
| Tekijä: | Rasimus, Tuomas |
| Muu tekijä: | Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, eksegetiikan laitos University of Helsinki, Faculty of Theology, Department of Biblical Studies Helsingfors universitet, teologiska fakulteten, institutionen för exegetik Université Laval, Québec, Kanada |
| Päiväys: | 2006-08-30 |
| Taso: | Väitöskirja (monografia) |
| Tiivistelmä: | Tämän väitöskirjan aiheena on tiettyjen Nag Hammadin kirjaston gnostilaisten tekstien ja niille sukua olevien kirkkoisien kuvausten edustama ofilaiseksi nimetty mytologia ja sen taustalla oleva sosiaalinen todellisuus. Nimitys on peräisin kirkkoisiltä ja juontuu kreikan käärmettä tarkoittavasta sanasta ofis. Kyseinen mytologia ammentaa erityisesti Raamatun luomis- ja paratiisikertomuksista, mutta käärmeen neuvo syödä kielletystä puusta on siinä tulkittu opastukseksi, luojajumala ja hänen enkelinsä kuvattu eläinhahmoisina petoina, ja luojan yläpuolella oleva tosi Jumala esitetty ihmisyyden arkkityyppinä, Adamin ja Eevan taivaallisena projektiona. Tätä omintakeista mytologiaa löytyy mm. Nag Hammadin kirjoituksista Johanneksen Salainen Kirja ja Eugnostos sekä Irenaeuksen, Origeneen ja Epifanioksen kuvauksista kristillisiä harhaoppeja vastaan. Kirkkoisien mukaan ko. mytologian kannattajat palvoivat käärmettä ja kirosivat Jeesuksen, mutta väitteille ei löydy vakuuttavaa tukea. Tosi asiassa nk. ofilaisuuden kannattajat olivat kreikkalaista filosofiaa ja raamatullista traditiota yhteen sovittaneita, kasteen ja voitelun sakramenttia harjoittaneita varhaiskristittyjä, jotka ajautuivat opillisiin kiistoihin sekä juutalaisten että muiden kristittyjen kanssa. Perinteisen raamatuntulkinnan päälaelleen kääntäminen juontuu näistä kiistoista. Gnostilaisuuden tutkimuksessa on vallalla käsitys, jonka mukaan nk. setiläisyys (Adamin pojan Setin mukaan) edustaisi gnostilaisuuden varhaisinta vaihetta. Väitöskirjani mukaan setiläisyyttä ei voi kunnolla ymmärtää ottamatta huomioon ofilaista aineistoa; nämä kaksi gnostilaisuuden haaraa paljastuvat ikäänkuin saman kolikon kääntöpuoliksi. Nykytutkimuksen määritelmät varhaisimmasta gnostilaisuudesta (erityisesti H.-M. Schenke) kaipaavat siis remonttia. Ehdotan että puhumme setiläisyyden sijaan "klassisesta gnostilaisuudesta". Tämä kategoria sisältää sekä nk. ofilaisen että setiläisen aineiston, myös äskettäin julkaistun Juudaksen evankeliumin. Klassinen gnostilaisuus näyttää kukoistaneen ensimmäisen kristillisen vuosisadan lopulta aina neljännelle vuosisadalle asti, ja muodosti kilpailijan muotoutumassa olevalle valtauomakristillisyydelle. |
| Avainsanat: | uuden testamentin eksegetiikka |
| Näytä kaikki kuvailutiedot | |