From Internal Market Regulation to European Labour Law

Abstract

The dissertation comprises four articles which have as a leading theme the relationship between the economic and social factors in EU labour law. The first one, headed “On Social and Economic Factors in the Developing European Labour Law” discusses EU directives on collective redundancies and transfer of undertakings. The author also criticizes the theory of converse pyramids, according to which the social factors would be generally subordinated to economic factors in EU law.

The second article, “On the Social Dimension in Posting of Workers”, discusses the Posted Workers Directive (96/71) and highlights how it applies within the legal framework set up by the EC Treaty, which also means that a proportionality assessment is applicable to the workers’ rights under the directive. In the context of the Laval case the author concludes that the ILO obligations of the EU Member States form a valid legal basis for such action in EU law, too, which is based on a combined effect of Article 307(1) EC and general international law.

The third article, “On the Social Dimension in the Context of EC Competition Law”, deals with the interpretation of the relationship between collective labour agreements and competition rules on the basis of the Albany judgment. The immunity of collective labour agreements set up in that judgment is fundamental. The author concludes regarding Article 86(2) EC that it may also cover particular social tasks of general interest. At social security systems this may mean that, as the AOK Bundeskassen judgment shows, certain competition elements included in such systems do not necessarily lead to the application of competition rules. Accordingly, in the Finnish Earnings-Relates Pension Scheme TEL certain inherent restrictions of competition should be regarded as justified under Article 86(2) EC.

In the fourth article, “From Internal Market Regulation to ordre communautaire social”, the author develops a proposal for a new collective labour law paradigm in the EU. It would comprise the leading premises and principles of EU and international labour law: “labour is not a commodity” (the ILO Constitution), improvement of working conditions (Article 136 EC), respect for EU and international fundamental rights, respect for the European social model (prominent role of collective agreements) and non-discrimination of grounds of nationality. An employer acting against these principles should not enjoy legal protection in EU law. As to the development of collective labour law in the EU, the author adheres to the thesis that in the long run Europeanisation of economy leads to the emergence of a European framework. However, at present it seems to develop essentially through case-law (the Laval and Viking cases).

Väitöskirja koostuu neljästä artikkelista. Kantavana teemana on toisaalta taloudellisten ja toisaalta sosiaalisten tai työoikeudellisten näkökohtien suhteen kuvaaminen. Ensimmäinen artikkeli käsittelee työoikeuden kehitystä Euroopan yhteisön syntyvaiheissa ja varsinkin sisämarkkinaperustein 1970-luvulla säädettyjä joukkovähentämisdirektiiviä ja liikkeenluovutusdirektiiviä. Artikkelissa myös kritisoidaan ns. käännettyjen pyramidien teoriaa, jonka mukaan työelämän sääntely yhteisössä olisi ennalta määrätysti alisteista taloudellisille näkökohdille.

Väitöskirjan toinen artikkeli käsittelee yhteisön direktiiviä, joka koskee työvoiman lähettämistä toiseen jäsenvaltioon työhön. Tällöin heihin on sovellettava vähintään työntekovaltiossa voimassa olevia palkkamääräyksiä, jotka rakennusalalla määräytyvät yleissitovissa työehtosopimuksissa. Yhteisön tuomioistuimen käsittelyssä olevan Laval –tapauksen pohjalta tekijä erittelee työtaisteluoikeuden asemaa EU-oikeudessa ja päätyy siihen, että Kansainvälisen Työjärjestön ILOn piirissä määriteltyä työtaisteluoikeutta tulee kunnioittaa myös Euroopan yhteisön sisämarkkinavapauksia (tavaroiden, työvoiman, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus) sovellettaessa.

Väitöskirjan kolmas artikkeli käsittelee sosiaalisia näkökohtia yhteisön kilpailusääntöjen soveltamisessa. Tekijä tarkastelee työehtosopimusten ja kilpailusääntöjen suhdetta varsinkin hollantilaisen Albany –tapauksen valossa. Tämän ohella tekijä analysoi yhteisön perustamissopimuksen sisältämää ns. varaventtiilisäännöstä, jonka nojalla yleishyödylliset palvelut voidaan vapauttaa kilpailusäännöistä. Tekijän johtopäätös on, että oikeuskäytännön mukaan vapautusperusteeksi kelpaa myös palvelujen sosiaalinen luonne. Kansalliseen oikeuteen sovellettu johtopäätös on, että työeläkejärjestelmän (TEL) eräät kilpailua rajoittavat osatekijät (yhteinen laskuperustekorko ja työeläkemaksu) tulisi katsoa yhteisöoikeudellisesti hyväksytyiksi.

Yhteenvetoartikkelissaan tekijä esittää yhteisön sisämarkkinasäännösten ja työelämän kollektiivisten oikeuksien suhteen määrittelylle uudentyyppistä lähtökohtaa (”yhteisön työoikeudellinen järjestys”). Sen mukaan myös Euroopan neuvostossa ja Kansainvälisessä Työjärjestössä omaksutut periaatteet ja perusoikeudet, yhdessä yhteisöoikeudellisen työehtojen parantamisen ja syrjimättömyyden periaatteen sekä yhteisössä vahvistettujen perusoikeuksien kanssa, ovat yhteisössä myös oikeudellista sitovuutta omaavassa asemassa. Tämän mukaisesti yhteisössä tulee myös työtaisteluoikeutta suojata perusoikeutena, mikä on keskeinen ratkaisun kohde käynnissä olevassa kahdessa oikeustapauksessa, joista toisessa on kyse suomalaisen varustamon aluksen ulosliputtamisesta Viroon sekä siihen liittyvästä uuden miehistön palkkauksesta.