Muusikon mentaaliharjoittelu : Konsertoivan ja opettavan pianistin mentaaliharjoittelu

Abstract

This research explores the foci, methods and processes of mental training by pianists who are active as performers and teachers. The research is based on the concept of mental training as a solely mental mode of practising. Musician’s mental training takes place without an instrument or the physical act of playing. The research seeks answers to questions: 1) What are the foci of a pianist’s mental training? 2) How does a pianist carry out the mental training? 3) What does mental training in music entail as a process? The research approach is qualitative, and the materials were gathered from thematic interviews.

The aim of practising is always an improved result both in the act of playing and the performance. Mental training by a pianist is collaboration between technical, auditory, visual, kinaesthetic and affective factors. Also interpretation, memory and overcoming stage fright are needed. Technical, cognitive and performance skills are involved. According to the results of this research, mental training is a goal-oriented activity which can have an impact on all of these factors.

Without a musical “inner ear” and its functionality, true musicianship cannot exist. One particular result of this research is the conceptualisation of opening up the inner ear. Auditory exercises and internally playing mental images are essential elements of the mental practice of a musician. Visual images, such as a picture of music notation or a performance event, are the point of focus for musicians who find visual images to be the easiest to realise.

When developing technical skills by using mental training, it is important to focus on the technically most difficult sections. It is also necessary to focus on the holistic experiencing of the performance situation. By building on positive energies and strengths, the so-called ”psyching up” may be the most important element in mental training.

Based on the results of this research, a synthesis is outlined of the music event as an activity process, built on representations and schemes. Mental training aims at the most ideal possible act of playing and the creation of a musical event; these are achieved by focussing on various mental images produced by the different senses, together with concrete practising. Mental training in sports and in music share common factors. Both modes of practising, mental as well as physical, involve three important elements: planning, realisation and evaluation of the practice. In music, however, the goal is an artistic end result which does not often apply to an athletic event.

Keywords: Mental training in music, auditory imagining, visualisation, kinaesthetic-mental experience, mastery of the psyche

Tutkimus selvittää konsertoivan ja opettavan pianistin mentaaliharjoitteluun liittyviä kohteita, tapoja ja prosesseja. Lähtökohtana on käsitys mentaaliharjoittelusta harjoittelumuotona, joka tapahtuu pelkästään mielessä, muusikolla siis ilman soitinta tai konkreettista esiintymistilannetta. Tutkimuksessa etsitään vastauksia kolmeen kysymykseen: 1) Mitkä ovat pianistin mentaaliharjoittelun kohteet? 2) Miten pianisti mentaaliharjoittelee? 3) Mitä musiikillinen mentaaliharjoittelu sisältää prosessina? Tutkimusote on kvalitatiivinen ja tutkimusaineisto hankittiin teemahaastatteluina.

Tutkimustulos osoittaa, että pianistin mentaaliharjoittelu on tekniikkaan liittyvien, auditiivisten eli kuulomielikuvien, visuaalisten eli näkömielikuvien, kinesteettisten liikemielikuvien sekä affektiivisten tekijöiden yhteistyötä. Tarvitaan teknisiä, kognitiivisia ja esityksellisiä taitoja. Lisäksi tarvitaan tulkintaa, muistin osuutta ja esiintymispelon voittamista. Tutkimustulosten mukaan näihin kaikkiin voidaan vaikuttaa mentaaliharjoittelun avulla. Mentaaliharjoittelu on päämäärään pyrkivä toimintastrategia, ei toiveajattelua.

Pianistit hyödyntävät mentaaliharjoittelussaan eri aistejaan. Ilman muusikon ”sisäistä korvaa” ja sen toimivuutta ei ole todellista muusikkouttakaan. Tämän tutkimuksen tärkeä tulos onkin sisäisen korvan aukaiseminen käsitteenä. Auditiiviset, sisällä soivat mielikuvat musiikista sekä visuaaliset mielikuvat nuottikuvasta tai esittämistilanteesta, ovat oleellisia muusikon mentaaliharjoittelun kohteita. Kokonaisvaltainen eläytyminen esitystilanteisiin sekä positiivisten henkisten voimavarojen lisääminen ja psyyken hallinta ovat tärkeitä mentaaliharjoittelun kohteita.

Tutkimustuloksena esitetään synteesi soittotapahtumasta representaatioille ja skeemoille rakentuvana toimintaprosessina. Mentaaliharjoittelun pyrkimyksenä on saavuttaa yhteistyössä konkreettisen harjoittelun kanssa mahdollisimman ideaali soittosuoritus. Urheilun ja musiikin parissa tehty mentaaliharjoittelu sisältää yhteisiä tekijöitä, kuten rentoutuminen, keskittyminen, suorituksen automatisoituminen, tarkkuus ja ”psyykkaaminen”. Musiikkiesityksessä pyritään kuitenkin taiteelliseen lopputulokseen, mikä ei useinkaan koske urheilusuoritusta. Harjoittelussa, sekä fyysisessä että mentaalisti suoritetussa, tärkeät tekijät ovat: suunnittelu, toteutus ja harjoittelun arviointi.

Avainsanat: Muusikon mentaaliharjoittelu, soittotapahtuma prosessina, sisäinen korva, mielikuvat, kinesteettis-mentaalinen kokeminen, psyyken hallinta