| Nimeke: | Kahdestaan kotona : Tutkimus vanhoista pariskunnista |
| Muu nimeke: | Just the two of us. A study of elderly couples |
| Tekijä: | Andersson, Sirpa |
| Muu tekijä: | Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, yhteiskuntapolitiikan laitos Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, samhällspolitiska institutionen University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Policy |
| Päiväys: | 2007-12-07 |
| Taso: | Väitöskirja (monografia) |
| Tiivistelmä: | Tässä sosiaaligerontologian ja perhetutkimuksen alaan kuuluvassa tutkimuksessa jäsennän vanhojen pariskuntien arjelleen kotona antamia merkityksiä. Vanhojen pariskuntien lukumäärä on kasvussa, ja yhä useammin pariskunta elää kahden vanhuuttaan ja selviytyy yhdessä pitkään. Tämä selviytyminen voidaan nähdä myös yhteiskunnalle tärkeänä voimavarana.
Tutkimuksen tarkastelutapa on etnografinen, pyrin ymmärtämään ja tulkitsemaan merkityksiä vanhojen ihmisten omasta näkökulmasta ja lisäämään ymmärrystä heidän elämäntapaansa kohtaan. Tutkimus syventää kuvaa siitä, mikä antaa mielen vanhojen ihmisten jokapäiväiselle arkielämälle. Tutkin vanhojen parien arkea tekstiaineistolla, jonka hankin vierailemalla 16 pariskunnan kodissa yhteensä viidessä pienessä Etelä-Suomen kunnassa. Pariskuntien avioliitot oli solmittu pian sodan jälkeen tai 1950-luvun alussa. Keskusteluteemoja yhdistäväksi tärkeimmäksi käsitteeksi löysin jatkuvuuden tavoittelun, joka kokoaa teemat paikka ja koti, kotityöt ja pitkä avioliitto yhteen. Tulokset osoittavat, että vanhojen pariskuntien käsitys hyvästä elämästä kietoutui kodissa elettyyn pitkän avioliiton aikaan ja sen arvoihin. Vanha ihminen kokee elävänsä itsellisesti, jos hän tuntee säilyttävänsä elämäntapansa keskeiset piirteet. Tärkeää oli oma koti, joka tuntui turvalliselta ja tuttu ympäristö. Vanhojen parien arjessa pärjääminen merkitsi heidän haluaan huolehtia kotitöistä ja muista arkisista askareista yhteensä tehden. Yhteensä tekeminen merkitsee, että he saavat toisiltaan tukea ja että heillä on yhteiset tavoitteet ja päämäärät. Ruuanlaitto, leipominen, kotityöt ja muut päivittäiset askareet toivat sisältöä vanhojen parien elämään. Arjella on rytminsä, jonka toistuvat asiat ja tottumus tuovat. Tyytyväisyys syntyy siitä, että voi tehdä sellaista, minkä osaa. Parit myös uudistivat kotitöiden jakoa. Miehet opettelivat uusia kotitöitä silloin, kun vaimo ei enää jaksanut hoitaa niitä yksin. Joistakin tekemisistä luovuttiin. Kotiin vetäytynyt elämäntapa ja arki antoivat tilaa miehen osallistumiselle. Puolisoiden keskinäinen tuki ja huolenpito voivat auttaa suojautumaan vieraan tai virallisen avun varaan joutumiselta. Vanhat parit nivoivat yhteen elämänkokemuksensa ja muistot sekä nykyisyyden ja tulevan riskit ja mahdollisuudet. He halusivat jatkaa elämäänsä entiseltä pohjalta, nykyisyys vastasi edelleen heidän käsitystään hyvästä elämästä.. Asiasanat: vanhat pariskunnat, vanhuuden jatkuvuusteoria, elämäntapa, koti, arki, sosiaaligerontologia, perhetutkimus |
| Avainsanat: | sosiaalipolitiikka |
| Näytä kaikki kuvailutiedot | |