| Nimeke: | Food intake, growth and social interactions of signal crayfish, Pacifastacus leniusculus (Dana) |
| Muu nimeke: | Täpläravun, Pacifastacus leniusculus (Dana) ravinnonkäyttö, kasvu ja sosiaalinen hierarkia |
| Tekijä: | Ahvenharju, Tero |
| Muu tekijä: | Helsingin yliopisto, biotieteellinen tiedekunta, bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingfors universitet, biovetenskapliga fakulteten, institutionen för bio- och miljövetenskaper University of Helsinki, Faculty of Biosciences, Department of Biological and Environmental Sciences Finnish Game and Fisheries Research Institute, Evo Game and Fisheries Research |
| Päiväys: | 2007-11-24 |
| Taso: | Väitöskirja (artikkeli) |
| Tiivistelmä: | Vesiviljelyn taloudellisen kannattavuuden lisäämiseksi tutkimukset optimaalisista kasvatusolosuhteista (mm. veden lämpötila ja laatu, valojaksoisuus) ja ravintovaatimuksista ovat merkittävässä roolissa. Siirtyminen luonnonvesistä tehokkaaseen viljely-ympäristöön aiheuttaa yksilö- ja yhteisötason muutoksia, joiden vaikutukset mm. kasvuun on tunnettava. Sosiaalisten kontaktien ja aggressiivisten yhteenottojen lisääntyessä kilpailu rajallisista resursseista (esim. ravinto, suojapaikat) kiristyy. Tässä tutkimuksessa selvitettiin erilaisten olosuhteiden (mm. kasvatustiheys, lämpötila, annoskoko, ruokintatapa) sekä aggressiivisen käyttäytymisen ja sosiaalisen hierarkian vaikutusta täplärapujen ravinnonkäyttöön ja kasvuun.
Tutkimuksen aikana kehitin menetelmän rapujen yksilöllisen ravinnonoton seurantaan, jonka avulla täplärapujen ravinnonkulutuksen voimakas vaihtelu yksilöiden välillä sekä saman yksilön eri ruokailukertojen välillä saatiin analysoitua. Mittausmenetelmä soveltuu erinomaisesti rapujen käyttäytymistutkimukseen ja omaa laajat soveltamismahdollisuudet myös vesiviljelytutkimuksessa. Lisääntynyt kilpailu ravintoresursseista johti ravinnon epätasaiseen jakautumiseen ja tämä puolestaan yksilöiden välisiin suuriin kasvueroihin. Tulokset osoittivat, että yhteiskasvatuksessa rapujen välille muodostui ruokailuhierarkia ja yksilökoko vaikutti voimakkaasti ravun hierarkiseen asemaan. Tätä tuki havainnot siitä, että niillä ravuilla, jotka söivät suuren osan yhteisestä ravinnosta, päivittäisen kulutuksen vaihtelu oli vähäistä. Nämä yksilöt pystyivät ylläpitämään dominoivaa käyttäytymistään ja hallitsivat ravintoresursseja. Tämän tutkimuksen perusteella on ilmeistä, että ravinnon kulutus pieneni, kun poikaset siirrettiin yksilöllisestä kasvatuksesta yhteiskasvatukseen, mutta palautui korkealle tasolle takaisinsiirron jälkeen. Ravinnon tasainen levittäminen kasvatusalueelle ja annoskoon nostaminen vähensivät rapujen välisiä kulutuseroja yhteiskasvatuksessa. Ruokintatekniikoita kehittämällä voidaan vähentää hierarkian vaikutuksia ja tuottaa entistä tasakokoisempia ja laadukkaampia rapuja. Tutkimuksessani nostin esiin uutena aspektina sosiaalisten olosuhteiden optimoinnin. Yksilökasvatus paransi kasvunopeutta, ravinnonottoa ja vähensi saksivaurioita yhteiskasvatukseen verrattuna. Tulokset osoittivat, että yksilön koolla on merkittävä vaikutus täplärapujen menestykseen aggressiivisissa kohtaamisissa ympäristössä, jossa rapujen kokoerot ovat suuria. Kookkain yksilö aloitti ja voitti suurimman osan kohtaamisista, mikä vahvistaa käsitystä täpläravuilla esiintyvästä kokoon perustuvasta sosiaalisesta hierarkiasta. Tätä näkemystä tukee se, että täplärapujen kokolajittelu ennen kasvatuksen aloittamista tai useasti toistettuna sen aikana, lisäsi pienten poikasten kasvua. Tämä saattaa selittyä sillä, että poikaset pystyivät hyödyntämään paremmin ravintoresursseja, koska sosiaalinen kilpailu oli lajittelun jälkeen vähäisempää. Korkea sosiaalinen asema ei kuitenkaan perustunut kokoon tilanteissa, joissa kokoero poikasten välillä oli pieni (esim. palautusistutukset ja viljely), joten tämä indikoi rapujen käyttäytymisellä olevan myös tärkeä rooli sosiaalisen hierarkian muodostumisessa. |
| Avainsanat: | kalataloustiede |
| Näytä kaikki kuvailutiedot | |