| Nimeke: | Calm or storm? : Wind power actors perceptions of Finnish wind power and its future |
| Muu nimeke: | Tyyntä vai myrskyä? Tuulivoimatoimijoiden näkemyksiä Suomen tuulivoimasta ja sen tulevaisuudesta |
| Tekijä: | Varho, Vilja |
| Muu tekijä: | Helsingin yliopisto, biotieteellinen tiedekunta, bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingfors universitet, biovetenskapliga fakulteten, institutionen för bio- och miljövetenskaper University of Helsinki, Faculty of Biosciences, Department of Biological and Environmental Sciences, environmental sciences |
| Päiväys: | 2007-11-02 |
| Taso: | Väitöskirja (artikkeli) |
| Tiivistelmä: | Tuulivoimaa on maailmalla otettu käyttöön mm. energiantuotannon ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja omavaraisuuden lisäämiseksi. Myös Suomessa on tuulivoimateollisuutta, mutta tuulivoiman rakentaminen on ollut kansainvälisesti vertaillen hidasta, eikä kansallisia tavoitteita ole saavutettu.
Tutkimuksessa on tarkasteltu yhteiskunnallisia tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet tuulivoiman hitaaseen kehitykseen Suomessa. Tutkimuksen kohteena olivat suomalaisten kansallisen tason tuulivoimatoimijoiden näkemykset. Tällaisia toimijoita ovat henkilöt, jotka vaikuttavat tuulivoimasektorin kehitykseen. Tuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa ja kehitettäessä tuulivoimapolitiikkaa. Tulokset osoittivat näkemysten tuulivoimasta, sen tulevaisuudesta ja sen edistämiseen käytettävistä ohjauskeinoista jakaantuneen voimakkaasti. Tuulivoimasta on käyty määrittelykamppailuja, joissa sitä esim. vähätellään ja toisaalta puolustetaan. Määrittelykamppailut vaikuttavat käsityksiin tuulivoiman merkityksellisyydestä ja mahdollisuuksista Suomessa ja sitä kautta investointeihin ja tuulivoimapoliittisiin valintoihin. Käsitykset tulevaisuudesta tulivat esille skenaarioissa, joita laadittiin haastateltujen näkemysten pohjalta. Näkemykset tuottivat myös voimakkaan kasvun skenaarioita, mutta pessimistisimmissä arvioissa tuulivoiman ei uskottu olevan Suomessa kannattavaa ilman tukia edes vuonna 2025, ja tuulivoimakapasiteetti olikin näissä arvioissa matala. Tällöin ohjauskeinovalintojen oletettiin pysyvän samankaltaisina kuin haastatteluajankohtana. Tähänastinen kehitys on pitkälti seurannut tätä pessimististä skenaariota. Vaikka tuulisähköön suhtauduttiin usein epäilevästi, tuulivoimalateollisuus nähtiin uskottavana teollisuutena, joka oli monelle tuulivoimatoimijalle sekä kansalliselle tuulivoimapolitiikalle kokonaisuutena merkittävä motiivi edistää tuulivoimaa. Kotimainen sähköntuotanto ja vientiteollisuus yhdistyvät ns. kotimarkkina-argumentaatiossa. Muualla maailmassa tyypillisiä edistämiskeinoja, kuten syöttötariffeja ja vihreitä sertifikaatteja, ei ole otettu Suomessa käyttöön. Osa haastatelluista piti sellaisia keinoja soveltumattomina avoimille sähkömarkkinoille ja suomalaiseen ohjauspolitiikkaan, diktatorisina ja länsimaisten arvojen vastaisina. Toiset taas kannattivat niitä niiden vaikuttavuuden takia. Ohjauskeinojen arvioinnissa käytettiinkin sekä ohjausprosessiin liittyviä että arvoperustaisia kriteerejä. Tähän asti käytetyt ohjauskeinot eivät ole riittävän vaikuttavia lisäämään tuulivoimaa merkittävästi. Voimakkaampien ohjauskeinojen käyttöönottoa vaikeuttavat tuulivoiman vähättely, pessimistiset tulevaisuudenkuvat ja oletus siitä, että vähäinen tuulisähkön kysyntä kuvastaa myös kansalaisten poliittista suhtautumista tuulivoiman lisäämiseen. Tilanne voi kuitenkin muuttua energiantuotannon päästöjen jatkuvan vähentämistarpeen takia. |
| Avainsanat: | ympäristönsuojelutiede |
| Näytä kaikki kuvailutiedot | |