Calm or storm? : Wind power actors’ perceptions of Finnish wind power and its future

Abstract

Wind power has grown fast internationally. It can reduce the environmental impact of energy production and increase energy security. Finland has turbine industry but wind electricity production has been slow, and nationally set capacity targets have not been met.

I explored social factors that have affected the slow development of wind power in Finland by studying the perceptions of Finnish national level wind power actors. By that I refer to people who affect the development of wind power sector, such as officials, politicians, and representatives of wind industries and various organisations. The material consisted of interviews, a questionnaire, and written sources.

The perceptions of wind power, its future, and methods to promote it were divided. They were studied through discourse analysis, content analysis, and scenario construction. Definition struggles affect views of the significance and potential of wind power in Finland, and also affect investments in wind power and wind power policy choices.

Views of the future were demonstrated through scenarios. The views included scenarios of fast growth, but in the most pessimistic views, wind power was not thought to be competitive without support measures even in 2025, and the wind power capacity was correspondingly low. In such a scenario, policy tool choices were expected to remain similar to ones in use at the time of the interviews. So far, the development in Finland has followed closely this pessimistic scenario.

Despite the scepticism about wind electricity production, wind turbine industry was seen as a credible industry. For many wind power actors as well as for the Finnish wind power policy, the turbine industry is a significant motive to promote wind power. Domestic electricity production and the export turbine industry are linked in discourse through so-called home market argumentation.

Finnish policy tools have included subsidies, research and development funding, and information policies. The criteria used to evaluate policy measures were both process-oriented and value-based. Feed-in tariffs and green certificates that are common elsewhere have not been taken to use in Finland. Some interviewees considered such tools unsuitable for free electricity markets and for the Finnish policy style, dictatorial, and being against western values. Other interviewees supported their use because of their effectiveness.

The current Finnish policy tools are not sufficiently effective to increase wind power production significantly. Marginalisation of wind power in discourses, pessimistic views of the future, and the view that the small consumer demand for wind electricity represents the political views of citizens towards promoting wind power, make it more difficult to take stronger policy measures to use.

Wind power has not yet significantly contributed to the ecological modernisation of the energy sector in Finland, but the situation may change as the need to reduce emissions from energy production continues.

Tuulivoimaa on maailmalla otettu käyttöön mm. energiantuotannon ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja omavaraisuuden lisäämiseksi. Myös Suomessa on tuulivoimateollisuutta, mutta tuulivoiman rakentaminen on ollut kansainvälisesti vertaillen hidasta, eikä kansallisia tavoitteita ole saavutettu.

Tutkimuksessa on tarkasteltu yhteiskunnallisia tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet tuulivoiman hitaaseen kehitykseen Suomessa. Tutkimuksen kohteena olivat suomalaisten kansallisen tason tuulivoimatoimijoiden näkemykset. Tällaisia toimijoita ovat henkilöt, jotka vaikuttavat tuulivoimasektorin kehitykseen. Tuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa ja kehitettäessä tuulivoimapolitiikkaa.

Tulokset osoittivat näkemysten tuulivoimasta, sen tulevaisuudesta ja sen edistämiseen käytettävistä ohjauskeinoista jakaantuneen voimakkaasti. Tuulivoimasta on käyty määrittelykamppailuja, joissa sitä esim. vähätellään ja toisaalta puolustetaan. Määrittelykamppailut vaikuttavat käsityksiin tuulivoiman merkityksellisyydestä ja mahdollisuuksista Suomessa ja sitä kautta investointeihin ja tuulivoimapoliittisiin valintoihin.

Käsitykset tulevaisuudesta tulivat esille skenaarioissa, joita laadittiin haastateltujen näkemysten pohjalta. Näkemykset tuottivat myös voimakkaan kasvun skenaarioita, mutta pessimistisimmissä arvioissa tuulivoiman ei uskottu olevan Suomessa kannattavaa ilman tukia edes vuonna 2025, ja tuulivoimakapasiteetti olikin näissä arvioissa matala. Tällöin ohjauskeinovalintojen oletettiin pysyvän samankaltaisina kuin haastatteluajankohtana. Tähänastinen kehitys on pitkälti seurannut tätä pessimististä skenaariota.

Vaikka tuulisähköön suhtauduttiin usein epäilevästi, tuulivoimalateollisuus nähtiin uskottavana teollisuutena, joka oli monelle tuulivoimatoimijalle sekä kansalliselle tuulivoimapolitiikalle kokonaisuutena merkittävä motiivi edistää tuulivoimaa. Kotimainen sähköntuotanto ja vientiteollisuus yhdistyvät ns. kotimarkkina-argumentaatiossa.

Muualla maailmassa tyypillisiä edistämiskeinoja, kuten syöttötariffeja ja vihreitä sertifikaatteja, ei ole otettu Suomessa käyttöön. Osa haastatelluista piti sellaisia keinoja soveltumattomina avoimille sähkömarkkinoille ja suomalaiseen ohjauspolitiikkaan, diktatorisina ja länsimaisten arvojen vastaisina. Toiset taas kannattivat niitä niiden vaikuttavuuden takia. Ohjauskeinojen arvioinnissa käytettiinkin sekä ohjausprosessiin liittyviä että arvoperustaisia kriteerejä.

Tähän asti käytetyt ohjauskeinot eivät ole riittävän vaikuttavia lisäämään tuulivoimaa merkittävästi. Voimakkaampien ohjauskeinojen käyttöönottoa vaikeuttavat tuulivoiman vähättely, pessimistiset tulevaisuudenkuvat ja oletus siitä, että vähäinen tuulisähkön kysyntä kuvastaa myös kansalaisten poliittista suhtautumista tuulivoiman lisäämiseen. Tilanne voi kuitenkin muuttua energiantuotannon päästöjen jatkuvan vähentämistarpeen takia.