The impact of energy tax refunds on manufacturing firm performance: evidence from Finland’s 2011 energy tax reform
Laukkanen, Marita; Ollikka, Kimmo; Tamminen, Saara (2019-04-29)
Laukkanen, Marita
Ollikka, Kimmo
Tamminen, Saara
Prime Minister’s Office Valtioneuvoston kanslia
29.04.2019
Kuvaus
nonPeerReviewed
Tiivistelmä
Vuoden 2011 energiaverouudistus korotti energian valmisteveroja. Veronkorotus herätti huolen teollisuuden kilpailukyvystä, ja vuoden 2012 alusta laajennettiin jo aiemmin käytössä ollutta teollisuuden energiaverojen palautusta aikaisempaa suurempaan joukkoon yrityksiä. Uudistus moninkertaisti energiaveron palautuksiin oikeutettujen yritysten määrän noin kymmenestä yli 140 yritykseen. Maksettujen palautusten arvo kasvoi samalla vajaasta 10 miljoonasta eurosta yli 200 miljoonaan euroon.
Tutkimus vertaa vuosina 2011-2012 palautusten piiriin tulleiden ja edelleen ilman palautuksia jääneiden tuotantolaitosten taloudellisia tuloksia ja energian käyttöä ja arvioi energiaverojen palautusten vaikutuksia tuotantolaitosten taloudelliseen menestykseen ja energiatehokkuuteen.
Energiaverojen palautusten osuus palautusten piiriin tulleiden yritysten kustannuksista oli keskimäärin yksi prosentti ajanjaksolla 2012-2016. Jos energiaintensiivisyyttä mitataan sähkön kulutuksella suhteessa kokonaiskustannuksiin, palautusten piiriin tulleet tuotantolaitokset eivät keskimäärin olleet erityisen energiaintensiivisiä verrattuna ilman palautuksia jääneisiin tuotantolaitoksiin.
Tutkimuksen tulokset tukevat eniten johtopäätöstä, että veronpalautuksilla ei ole ollut vaikutusta vuosista 2011–2012 alkaen palautusten piiriin kuuluneiden tuotantolaitosten liikevaihdon, arvonlisäyksen, palkkojen, työllisten määrän tai energian käytön kehitykseen, ja että niillä on ollut negatiivinen vaikutus tuotannon arvon ja energiatehokkuuden kehitykseen.
Tutkimus vertaa vuosina 2011-2012 palautusten piiriin tulleiden ja edelleen ilman palautuksia jääneiden tuotantolaitosten taloudellisia tuloksia ja energian käyttöä ja arvioi energiaverojen palautusten vaikutuksia tuotantolaitosten taloudelliseen menestykseen ja energiatehokkuuteen.
Energiaverojen palautusten osuus palautusten piiriin tulleiden yritysten kustannuksista oli keskimäärin yksi prosentti ajanjaksolla 2012-2016. Jos energiaintensiivisyyttä mitataan sähkön kulutuksella suhteessa kokonaiskustannuksiin, palautusten piiriin tulleet tuotantolaitokset eivät keskimäärin olleet erityisen energiaintensiivisiä verrattuna ilman palautuksia jääneisiin tuotantolaitoksiin.
Tutkimuksen tulokset tukevat eniten johtopäätöstä, että veronpalautuksilla ei ole ollut vaikutusta vuosista 2011–2012 alkaen palautusten piiriin kuuluneiden tuotantolaitosten liikevaihdon, arvonlisäyksen, palkkojen, työllisten määrän tai energian käytön kehitykseen, ja että niillä on ollut negatiivinen vaikutus tuotannon arvon ja energiatehokkuuden kehitykseen.
Tutkimusteema
Environment, energy and climate policy, Ympäristö, energia ja ilmastopolitiikka
Avainsanat
research, research activities, energy taxes, energy costs, competitiveness, tutkimus, tutkimustoiminta, energiverotus, energiaverojen palautukset, kilpailukyky, forskning, forskningsverksamhet, energibeskattning, återbäringarna av energiskatten, konkurrenskraft