Kyrönjoen vesistötyöt : Velvoitetarkkailu vuonna 2018
Tolonen, Mika; Koivisto, Anna-Maria (2019-02)
Tolonen, Mika
Koivisto, Anna-Maria
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
02 / 2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-759-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-759-1
Tiivistelmä
Kyrönjoen yläosan tulvasuojeluhankkeen eri osille on useita lupapäätöksiä, joissa luvanhaltijana on valtio. Lupapäätöksissä on velvoite tarkkailla Kyrönjokeen johdettavien kuivatusvesien määrää ja laatua sekä rakentamisen ja pengerryspumppaamojen käytön vaikutusta Kyrönjoen tilaan. Lisäksi on tarkkailtava mm. vaikutuksia Kyrönjoen ja sen alapuolisen merialueen kala-, rapu- ja nahkiaiskantoihin ja kalastukseen sekä kalannousuun Malkakoskessa. Tämä on vuosiraportti vuoden 2018 tarkkailutuloksista.
Vuonna 2018 Kyrönjoen pH-luku oli alimmillaan 6,0, joten happamuus ei aiheuttanut ongelmia vesieliöstölle tai sen lisääntymiselle. Pengerryspumppaamojen kautta Kyrönjokeen johdetut kuivatusvedet olivat kuitenkin erittäin happamia ainakin ajoittain. Kesällä ja syksyllä pitkään jatkuneen kuivuuden seurauksena niin joki- kuin kuivatusvesienkin pH nousi poikkeuksellisen suureksi. Tekojärvissä pohjan läheistä hapen puutetta esiintyi kevättalvella 2018 Kyrkösjärvellä ja Liikapurossa, mutta kaikkein vähiten happea oli Pitkämön syvänteessä loppukesällä. Ravinnepitoisuudet olivat selvästi suurimmat Pitkämöllä, minkä seurauksena leviä oli runsaasti ja vesi sa-meaa. Vesikasvillisuuskartoituksen aineistosta laskettujen indeksien keskiarvojen perusteella ekologinen tila oli hyvä Seinäjärvessä sekä Liikapuron, Kalajärven ja Pitkämön tekojärvissä, kun taas Kyrkösjärven tekojärvessä tila oli tyydyttävä. Kasvustot olivat selvästi leveimmät Seinäjärvellä ja kapeimmat Pitkämön tekojärvellä. Vesikasvilajeja havaittiin eniten Kyrkösjärvestä ja vähiten Pitkämöstä.
Vuoden 2018 poikasnuottasaaliille tyypillistä oli särjen runsaus ja useiden lajien yksilöiden suuri koko, sillä lämmin kesä oli nopeuttanut kasvua. Sähkökalastuksen yksikkösaaliit olivat keskimääräistä suuremmat. Koskissa oli erityisen paljon särkiä ja ahvenia, joista osa oli kuoriutunut vuonna 2018. Pyyntien aikaan virtaama ja virtausnopeudet olivat hyvin kuivan kesän jäljiltä niin pieniä, että myös tyypillisen suvantolajiston nuoret yksilöt viihtyivät ja pärjäsivät koskissa. Kitinojan ja Kylänpään Nordic-verkkosaaliit muistuttivat toisiaan saaliin määrän ja särjen runsauden osalta, kun taas Voitilassa särki- ja ahvensaaliit olivat merkittävästi pienempiä. Kevään 2018 haavinnoissa löydettiin yksi siianpoikanen Mustasaaren Majornasta, mikä on osoitus siian poikastuotannosta Kyrönjoen alaosalla. Vaellussiian ku-tunousun tarkkailusta luovuttiin syksyn vähäisen virtaaman takia. Eri-ikäisiä nahkiaistoukkia esiintyi Voitilassa ja Majornassa.
Vuonna 2018 Kyrönjoen pH-luku oli alimmillaan 6,0, joten happamuus ei aiheuttanut ongelmia vesieliöstölle tai sen lisääntymiselle. Pengerryspumppaamojen kautta Kyrönjokeen johdetut kuivatusvedet olivat kuitenkin erittäin happamia ainakin ajoittain. Kesällä ja syksyllä pitkään jatkuneen kuivuuden seurauksena niin joki- kuin kuivatusvesienkin pH nousi poikkeuksellisen suureksi. Tekojärvissä pohjan läheistä hapen puutetta esiintyi kevättalvella 2018 Kyrkösjärvellä ja Liikapurossa, mutta kaikkein vähiten happea oli Pitkämön syvänteessä loppukesällä. Ravinnepitoisuudet olivat selvästi suurimmat Pitkämöllä, minkä seurauksena leviä oli runsaasti ja vesi sa-meaa. Vesikasvillisuuskartoituksen aineistosta laskettujen indeksien keskiarvojen perusteella ekologinen tila oli hyvä Seinäjärvessä sekä Liikapuron, Kalajärven ja Pitkämön tekojärvissä, kun taas Kyrkösjärven tekojärvessä tila oli tyydyttävä. Kasvustot olivat selvästi leveimmät Seinäjärvellä ja kapeimmat Pitkämön tekojärvellä. Vesikasvilajeja havaittiin eniten Kyrkösjärvestä ja vähiten Pitkämöstä.
Vuoden 2018 poikasnuottasaaliille tyypillistä oli särjen runsaus ja useiden lajien yksilöiden suuri koko, sillä lämmin kesä oli nopeuttanut kasvua. Sähkökalastuksen yksikkösaaliit olivat keskimääräistä suuremmat. Koskissa oli erityisen paljon särkiä ja ahvenia, joista osa oli kuoriutunut vuonna 2018. Pyyntien aikaan virtaama ja virtausnopeudet olivat hyvin kuivan kesän jäljiltä niin pieniä, että myös tyypillisen suvantolajiston nuoret yksilöt viihtyivät ja pärjäsivät koskissa. Kitinojan ja Kylänpään Nordic-verkkosaaliit muistuttivat toisiaan saaliin määrän ja särjen runsauden osalta, kun taas Voitilassa särki- ja ahvensaaliit olivat merkittävästi pienempiä. Kevään 2018 haavinnoissa löydettiin yksi siianpoikanen Mustasaaren Majornasta, mikä on osoitus siian poikastuotannosta Kyrönjoen alaosalla. Vaellussiian ku-tunousun tarkkailusta luovuttiin syksyn vähäisen virtaaman takia. Eri-ikäisiä nahkiaistoukkia esiintyi Voitilassa ja Majornassa.
Kokoelmat
- Raportteja [1087]