Itä-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelmien 2014-2020 väliarviointi
Kuhmonen, Tuomas; Kuhmonen, Irene; Kytölä, Liisa (2018-12)
Kuhmonen, Tuomas
Kuhmonen, Irene
Kytölä, Liisa
Etelä-Savon ELY-keskus
12 / 2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-751-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-751-5
Tiivistelmä
Itä-Suomen kolmen maakunnan eli Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maaseutusuunnitelmien 2014-2020 väliarviointi koskee vuosina 2015-2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman varoista myönnettyjä hanke-, yritys- ja maataloustukia. Arviointi toteutettiin tammi-syyskuussa 2018 Suomen Aluetutkimus FAR:n ja Augurix Oy:n toimesta.
Arviointiaineisto perustui ohjelma-asiakirjoihin, tilastoihin, rekisteriaineistoihin (myönnetyt tuet ja indikaattoritiedot), tukien saajille suunnattuihin kyselyihin, haastatteluihin, maakuntakohtaisiin työpajoihin ja koko alueen yhteiseen benchmarking -tilaisuuteen (”maakuntien taisto”). Kyselyihin vastasi 823 henkilöä ja tilaisuuksiin tai haastatteluihin osallistui 211 henkilöä.
Ohjelman toimeenpano oli toteutettu kaikissa maakunnissa hyvin ja tukien saajat olivat keskimäärin tyytyväisiä toimeenpanon kaikkiin osa-alueisiin. Sekä maakuntien alueellisilla suunnitelmilla ja perinteisillä vahvuuksilla oli vaikutusta tukien kohdentumiseen ja vaikutusten syntymiseen. Kaikille maakunnille suositellaan vahvuuksiin panostamista eli Etelä-Savolle matkailun, luomun, lähiruuan, monimuotoisuuden ja kaupan muodostaman klusterin kehittämistä, Pohjois-Karjalalla monipuolisten pienyritysverkostojen kehittämistä ja Pohjois-Savolle elintarvikeklusterin kehittämistä. Lisäksi kullekin maakunnalle suositellaan panostamista havaittuihin haasteisiin tai puutteisiin: Etelä-Savolle toimijaverkon vahvistamista, Pohjois-Karjalalle maatalouden kilpailukyvyn vahvistamista ja Pohjois-Savolle ympäristönhoidon korostamista.
Itä -Suomen tasolla on tarkoituksenmukaista ylläpitää yhteisiä vuorovaikutusfoorumeita, käynnistää oma ennakointi- ja seurantajärjestelmä ja vahvistaa ylipäätään Itä-Suomi -näkökulmaa. Maaseudun imagotyö on kaikille alueille ja toimintatasoille yhteinen haaste ja lisäpanostuksen kohde. Kansallisella tasolla alueellisen kehittämisen onnistuminen edellyttää tietojärjestelmien toimivuuden turvaamista, kehittämistyön jatkuvuutta (ei katkoksia) ja hallinnollisen taakan vähentämistä, minkä lisäksi suositellaan toimenpi-devalikoiman järkeistämistä ja ohjelmajohtajan nimittämistä.
Arviointiaineisto perustui ohjelma-asiakirjoihin, tilastoihin, rekisteriaineistoihin (myönnetyt tuet ja indikaattoritiedot), tukien saajille suunnattuihin kyselyihin, haastatteluihin, maakuntakohtaisiin työpajoihin ja koko alueen yhteiseen benchmarking -tilaisuuteen (”maakuntien taisto”). Kyselyihin vastasi 823 henkilöä ja tilaisuuksiin tai haastatteluihin osallistui 211 henkilöä.
Ohjelman toimeenpano oli toteutettu kaikissa maakunnissa hyvin ja tukien saajat olivat keskimäärin tyytyväisiä toimeenpanon kaikkiin osa-alueisiin. Sekä maakuntien alueellisilla suunnitelmilla ja perinteisillä vahvuuksilla oli vaikutusta tukien kohdentumiseen ja vaikutusten syntymiseen. Kaikille maakunnille suositellaan vahvuuksiin panostamista eli Etelä-Savolle matkailun, luomun, lähiruuan, monimuotoisuuden ja kaupan muodostaman klusterin kehittämistä, Pohjois-Karjalalla monipuolisten pienyritysverkostojen kehittämistä ja Pohjois-Savolle elintarvikeklusterin kehittämistä. Lisäksi kullekin maakunnalle suositellaan panostamista havaittuihin haasteisiin tai puutteisiin: Etelä-Savolle toimijaverkon vahvistamista, Pohjois-Karjalalle maatalouden kilpailukyvyn vahvistamista ja Pohjois-Savolle ympäristönhoidon korostamista.
Itä -Suomen tasolla on tarkoituksenmukaista ylläpitää yhteisiä vuorovaikutusfoorumeita, käynnistää oma ennakointi- ja seurantajärjestelmä ja vahvistaa ylipäätään Itä-Suomi -näkökulmaa. Maaseudun imagotyö on kaikille alueille ja toimintatasoille yhteinen haaste ja lisäpanostuksen kohde. Kansallisella tasolla alueellisen kehittämisen onnistuminen edellyttää tietojärjestelmien toimivuuden turvaamista, kehittämistyön jatkuvuutta (ei katkoksia) ja hallinnollisen taakan vähentämistä, minkä lisäksi suositellaan toimenpi-devalikoiman järkeistämistä ja ohjelmajohtajan nimittämistä.
Kokoelmat
- Raportteja [1084]