Memory for Emotion-Laden Words in Normal Aging : Valence-Arousal Interactions and Neuroanatomical Correlates
Saarela, Carina (2018-12-14)
Saarela, Carina
Åbo Akademi - Åbo Akademi University
14.12.2018
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-12-3754-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-12-3754-6
Kuvaus
Det är lättare att minnas emotionellt laddad information. Även om minnet ofta försämras vid normalt åldrande, kvarstår den emotionella förstärkningseffekten. Studier antyder att unga vuxna minns bättre negativt än positivt material, men att minnespreferensen för negativt material minskar eller t.o.m. ersätts av en preferens för positivt material med åldern. I avhandlingen undersöktes hur unga och äldre friska vuxna personer minns ord med olika emotionellt värde (positiv/negativ) och emotionell intensitet. Även underliggande mekanismer i hjärnan hos äldre vuxna utforskades.
Avhandlingen visade att det inte fanns skillnader mellan hur unga (21-35 år) och äldre (50-79 år) vuxna minns emotionella ord. Här sågs alltså ingen skillnad i minnespreferens för negativa eller positiva ord eller för ord med olika stark emotionell intensitet mellan åldersgrupperna.
I avhandlingen identifierades samband mellan minne för positiva ord och gråsubstansvolym i hjärnans bakre delar hos friska äldre vuxna. Bättre minne för positiva ord hade samband med lägre integritet hos vitsubstansbanor i hjärnan, vilket antyder att en kompensationsmekanism kunde spela en roll.
Avhandlingen visade även att språkliga och kulturella faktorer har större betydelse än ålder och kön för bedömningen av emotionella egenskaper hos ord.
-------------------------------------
On helpompi muistaa tunnesisältöistä materiaalia. Vaikka muisti usein heikkenee normaalissa ikääntymisessä, tunnesisällön muistia vahvistava vaikutus pysyy. Tutkimukset osoittavat, että nuoret aikuiset muistavat kielteistä materiaalia myönteistä paremmin, mutta että kielteisen materiaalin suosiminen vähenee tai jopa vaihtuu myönteisen materiaalin suosimiseksi ikääntyessä. Väitöskirjassa tutkittiin miten nuoret ja ikääntyvät terveet aikuiset muistavat erityyppisiä tunnesisältöisiä sanoja. Selvitettiin myös tunnemuistin aivostollista perustaa ikääntyvillä aikuisilla.
Väitöskirja osoitti, ettei nuorten (21-35 v.) ja ikääntyvien (50-79 v.) aikuisten välillä ollut eroja tunnesisältöisten sanojen muistamisessa. Tässä ei siis havaittu ikään liittyvää eroa kielteisten tai myönteisten sanojen tai eri tunneintensiteetillä varustettujen sanojen suosimisessa.
Väitöskirjassa havaittiin yhteys myönteisten sanojen muistamisen ja aivojen takaosien harmaan aineen volyymin välillä terveillä ikääntyvillä aikuisilla. Mitä paremmin myönteisiä sanoja muistettiin, sen matalampi valkean aineen radastojen integriteetti oli normaalisti ikääntyvillä, mikä voi viitata korvaavan mekanismin vaikutukseen.
Väitöskirja osoitti myös, että kielellisillä ja kulttuurillisilla tekijöillä on suurempi merkitys kuin iällä tai sukupuolella sanojen tunnesisällön arvioinnissa.
Avhandlingen visade att det inte fanns skillnader mellan hur unga (21-35 år) och äldre (50-79 år) vuxna minns emotionella ord. Här sågs alltså ingen skillnad i minnespreferens för negativa eller positiva ord eller för ord med olika stark emotionell intensitet mellan åldersgrupperna.
I avhandlingen identifierades samband mellan minne för positiva ord och gråsubstansvolym i hjärnans bakre delar hos friska äldre vuxna. Bättre minne för positiva ord hade samband med lägre integritet hos vitsubstansbanor i hjärnan, vilket antyder att en kompensationsmekanism kunde spela en roll.
Avhandlingen visade även att språkliga och kulturella faktorer har större betydelse än ålder och kön för bedömningen av emotionella egenskaper hos ord.
-------------------------------------
On helpompi muistaa tunnesisältöistä materiaalia. Vaikka muisti usein heikkenee normaalissa ikääntymisessä, tunnesisällön muistia vahvistava vaikutus pysyy. Tutkimukset osoittavat, että nuoret aikuiset muistavat kielteistä materiaalia myönteistä paremmin, mutta että kielteisen materiaalin suosiminen vähenee tai jopa vaihtuu myönteisen materiaalin suosimiseksi ikääntyessä. Väitöskirjassa tutkittiin miten nuoret ja ikääntyvät terveet aikuiset muistavat erityyppisiä tunnesisältöisiä sanoja. Selvitettiin myös tunnemuistin aivostollista perustaa ikääntyvillä aikuisilla.
Väitöskirja osoitti, ettei nuorten (21-35 v.) ja ikääntyvien (50-79 v.) aikuisten välillä ollut eroja tunnesisältöisten sanojen muistamisessa. Tässä ei siis havaittu ikään liittyvää eroa kielteisten tai myönteisten sanojen tai eri tunneintensiteetillä varustettujen sanojen suosimisessa.
Väitöskirjassa havaittiin yhteys myönteisten sanojen muistamisen ja aivojen takaosien harmaan aineen volyymin välillä terveillä ikääntyvillä aikuisilla. Mitä paremmin myönteisiä sanoja muistettiin, sen matalampi valkean aineen radastojen integriteetti oli normaalisti ikääntyvillä, mikä voi viitata korvaavan mekanismin vaikutukseen.
Väitöskirja osoitti myös, että kielellisillä ja kulttuurillisilla tekijöillä on suurempi merkitys kuin iällä tai sukupuolella sanojen tunnesisällön arvioinnissa.
Kokoelmat
- 515 Psykologia [49]