Toimittajien laadukkuuden arvioinnin tehostaminen Puolustusvoimissa
Klevdal, Johannes (2018)
Klevdal, Johannes
Sotatekniikan laitos
Sotatekniikka
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 7
2018
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018080233273
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018080233273
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten toimittajien laadukkuuden arviointia voisi tehostaa Puolustusvoimissa. Tutkimuksessa selvitettiin miten toimittajien laadukkuutta arvioidaan nykyisin, sekä miten toimittajien laadukkuuden arviointia voisi tehostaa. Tutkimuksessa käsiteltiin toimittajien arviointia ennen sopimuskumppanuutta sekä sopimuksen solmimisen jälkeen.
Tutkimuksen teoriaosuus pohjautui kirjallisuusselvitykseen. Kirjallisuusselvityksen tarko-tus oli selvittää miten toimittajien arviointi tapahtuu nykyisin. Kirjallisuusselvitystä tuettiin kuudella teemahaastattelulla, teemahaastatteluiden tarkoituksena oli tarkentaa käytäntöjä miten toimittajien arviointi tapahtuu nykyisin, sekä miten sitä olisi mahdollisuus tehostaa. Tutkimuksen pääkysymyksenä oli ”Miten Puolustusvoimien toimittajien laadukkuuden arviointia voisi kehittää?”. Tutkimuksen pääkysymykseen vastaamiseksi asetettiin neljä tutkimuksen apukysymystä, jotka olivat: ”Mitä on toimittajien laadukkuus?”, ”Miten arviointi suoritetaan?”, ”Miten arviointikriteerejä tulisi valita?”, sekä ”Miten jo olemassa olevaa tietoa toimittajan todetusta kyvykkyydestä voisi käyttää tukena arvioinnissa?”
Ensimmäiseen tutkimuksen apukysymykseen vastattiin luvussa 3 ”Laadukkuus ja laatuarviointi”. Luvussa tutkimusaineistona on käytetty suomalaista sekä ulkomaalaista laatukirjallisuutta, sekä artikkeleita. Toiseen apukysymykseen vastattiin luvussa 4 ”ISO 9000-sarja ja AQAP”, jossa tärkeimpinä lähteinä oli SFS ISO-standardit, artikkelit, sekä NATO AQAP julkaisut. Tämän lisäksi lähteenä käytettiin Puolustusvoimien ohjeita. Luvussa 5 ”Arviointikriteerien valinta” vastattiin tutkimuksen apukysymykseen neljä, tärkeimpinä lähteinä olivat Puolustusvoimien omat käskyt, ohjeet ja määräykset, sekä hankintalaki. Lisäksi luvussa on käsitelty siviilikirjallisuutta toimittajien arviointikriteereistä. Luku 6 ”Toimittajien laadukkuuden arviointi” käsittelee materiaalin, joka on saatu teemahaastatte-lujen perusteella. Luku vastaa tutkimuksen viimeiseen apukysymykseen.
Tutkimustulokset osoittivat, että tiedon liikkuminen Puolustusvoimien sisällä on ensiarvoisen tärkeää. Tiedon liikkuminen Puolustusvoimien sisällä vaatii, että ihmiset tuntevat toisensa ja toistensa tehtävät. Lisäksi tehdyt sopimukset eri toimittajien kanssa tulisi olla paremmin saatavilla Puolustusvoimien henkilöstölle. Tämän lisäksi Puolustusvoimien olisi kyettävä seuraamaan kaikkia toimittajia yhdenvertaisesti samalla järjestelmällä. Järjestelmään tulisi olla pääsy sitä tarvitseville.
Tutkimuksen teoriaosuus pohjautui kirjallisuusselvitykseen. Kirjallisuusselvityksen tarko-tus oli selvittää miten toimittajien arviointi tapahtuu nykyisin. Kirjallisuusselvitystä tuettiin kuudella teemahaastattelulla, teemahaastatteluiden tarkoituksena oli tarkentaa käytäntöjä miten toimittajien arviointi tapahtuu nykyisin, sekä miten sitä olisi mahdollisuus tehostaa. Tutkimuksen pääkysymyksenä oli ”Miten Puolustusvoimien toimittajien laadukkuuden arviointia voisi kehittää?”. Tutkimuksen pääkysymykseen vastaamiseksi asetettiin neljä tutkimuksen apukysymystä, jotka olivat: ”Mitä on toimittajien laadukkuus?”, ”Miten arviointi suoritetaan?”, ”Miten arviointikriteerejä tulisi valita?”, sekä ”Miten jo olemassa olevaa tietoa toimittajan todetusta kyvykkyydestä voisi käyttää tukena arvioinnissa?”
Ensimmäiseen tutkimuksen apukysymykseen vastattiin luvussa 3 ”Laadukkuus ja laatuarviointi”. Luvussa tutkimusaineistona on käytetty suomalaista sekä ulkomaalaista laatukirjallisuutta, sekä artikkeleita. Toiseen apukysymykseen vastattiin luvussa 4 ”ISO 9000-sarja ja AQAP”, jossa tärkeimpinä lähteinä oli SFS ISO-standardit, artikkelit, sekä NATO AQAP julkaisut. Tämän lisäksi lähteenä käytettiin Puolustusvoimien ohjeita. Luvussa 5 ”Arviointikriteerien valinta” vastattiin tutkimuksen apukysymykseen neljä, tärkeimpinä lähteinä olivat Puolustusvoimien omat käskyt, ohjeet ja määräykset, sekä hankintalaki. Lisäksi luvussa on käsitelty siviilikirjallisuutta toimittajien arviointikriteereistä. Luku 6 ”Toimittajien laadukkuuden arviointi” käsittelee materiaalin, joka on saatu teemahaastatte-lujen perusteella. Luku vastaa tutkimuksen viimeiseen apukysymykseen.
Tutkimustulokset osoittivat, että tiedon liikkuminen Puolustusvoimien sisällä on ensiarvoisen tärkeää. Tiedon liikkuminen Puolustusvoimien sisällä vaatii, että ihmiset tuntevat toisensa ja toistensa tehtävät. Lisäksi tehdyt sopimukset eri toimittajien kanssa tulisi olla paremmin saatavilla Puolustusvoimien henkilöstölle. Tämän lisäksi Puolustusvoimien olisi kyettävä seuraamaan kaikkia toimittajia yhdenvertaisesti samalla järjestelmällä. Järjestelmään tulisi olla pääsy sitä tarvitseville.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]